tiistai 26. helmikuuta 2013

Tampereen kirkot osa 14 Viinikan kirkko

Viinikan kirkko
Kirkon on suunitellut Yrjö Waskinen. Tampereen hiippakunnan piispa Jaakko Gummerus vihki käyttöön Viinikan kirkon 29.5.1932. Piispa Gummerus nimitti kirkkoa puheessaan arkikirkoksi, koska se oli ensimmäinen suomalainen kirkkorakennus, jossa saman katon alle yhdistettiin kirkkosali, nuorten kerhotilat ja pappila. Tämän kirkon valmistumista pidetäänkin kirkollisen nuorisotyön alkamisajankohtana.

Viinikan kirkko suojeltiin vuonna 2006. Kirkko on Museoviraston mukaan ensimmäisiä esimerkkejä ratkaisusta, jossa seurakunnalliset työtilat, pappila ja kirkko muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.





lauantai 23. helmikuuta 2013

Tampereen kirkot osa 13 Vanha kirkko

Nykyisin Vanhan kirkon nimellä tunnettu kaupungin ensimmäinen kirkko rakennettiin 1824 ja vihittiin käyttöön 11.4.1825.
Vanha kirkko on tänä päivänä Tampereen ruotsalaisen seurakunnan kotikirkko. Myös kaupungissa asuvat maahanmuuttajat ovat ottaneet kirkon jumalanpalveluspaikakseen. Kirkossa on nykyisin 310 istumapaikkaa.

Vanha kirkko jouluasussaan

Ja kesällä

 Kirkko sai vuonna 1831 kaunistuksekseen R. W. Ekmanin maalaaman, Kristusta Getsemanessa esittävän alttaritaulun

 

tiistai 19. helmikuuta 2013

Tampereen kirkot osa 12 Tesoman kirkko

Tesoman kirkko
 Tesoman kirkko vihittiin käyttöön helluntaina 1978. Hajanainen, 30 000 asukkaan Harjun seurakunta sai kipeästi tarvitsemansa monipuolisen toimintapisteen keskelle Tesoman lähiötä. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Olavi Suvitie.
Kirkko on rakennettu punatiilestä männikköiselle kankaalle, lähelle luontoa. Luonnonläheisyys tuntuu myös itse kirkkosalissa, josta avautuu suuri ikkuna suoraan mäntymetsikköön. 


lauantai 16. helmikuuta 2013

Tampereen kirkot osa 11 Teiskon kirkko


Teiskon kirkko
 Teiskon kirkko on tunnetun kirkonrakentaja Matti Åkerblomin huomattavin saavutus Tampereella. Kirkko on järjestyksessään Teiskon seurakunnan kolmas kirkko.
Kirkko valmistui 1788, mutta se vihittiin ja otettiin käyttöön jo rakennusvaiheen aikana, elokuussa 1787, silloisen kirkon heikon kunnon vuoksi. Kellotapulin Åkerblom rakensi kymmenen vuotta myöhemmin.
Pohjamuodoltaan kirkko on risti, jonka sisäkulmat ovat viistetyt. Puurakenteisen kirkon monista korjauksista sen yleisilmeeseen ovat eniten vaikuttaneet ikkunoiden koon ja muodon muutostyöt 1842, sekä sisätilojen korjaustyöt 1906.
 
Tämä kirkko on tuttu kotikirkkona 14 vuoden ajan, esikoisen rippikirkko.
 

-alttaritaulu


torstai 14. helmikuuta 2013

Tampereen kirkot osa 10 Tuomiokirkko


Tampereen Tuomiokirkko

Tuomiokirkkoseurakunnan kolmesta kirkosta keskeisin on Jussinkylään, Kyttälän puolelle koskea, 1902-1907 rakennettu Johanneksen kirkko. Sen nimi muuttui Tuomiokirkoksi, kun Tampereesta 1923 tuli piispankaupunki.
Ulkoasultaan harmaagraniittinen ja punatiilikattoinen pyhäkkö rakennettiin arkkitehti Lars Sonckin piirustusten pohjalta ja sen taiteellisen kaunistuksen toteuttivat taidemaalarit Hugo Simberg ja Magnus Enckell.


Magnus Enckellin alttarifresko Ylösnousemus
Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli on myös täällä, yläparvelta, toiselta puolen taas Kuoleman puutarha-fresko.
Myös Simbergin fresko Köynnöksenkantajat jossa 12 pikkupoikaa kantaa ruusuköynnöstä.
Kirkko on täynnä huikeaa taidetta. Unohtamatta Simbergin lasimaalauksia joita kirkossa on paljon myös.

Pääholvin huipussa olevaan ympyränmuotoiseen pintaan Simberg maalasi hätkähdyttävän aiheen: punaisella pohjalla kiemurtelevan nahkasiipisen käärmeen, jolla on omena suussaan. Tämä oli hänen rohkein ja yllättävin tekonsa kirkon koristelussa.
Tampereen tuomiokirkossa on paljon erikokoisia ja -muotoisia ikkunoita ja Simbergin huomio kiinnittyi niihin hänen suunnitellessaan sisätilojen koristelua. Huomattavimpia isoja ikkunoita on kuusi ja ne ovat lehterikerroksessa. Myös muualla kirkkosalissa ja sakaristossa sekä eteistiloissa ikkunoita on runsaasti. Ikkunasommitelmien kuva-aiheet ovat Raamatusta. 

tiistai 12. helmikuuta 2013

Tampereen kirkot osa 9 Pispalan kirkko

Pispalan kirkko
 Kun Pispalan puinen kirkko oli palanut 1968, päätettiin uusi kirkko rakentaa 1949 valmistuneen arkkitehti Bertel Strömmerin piirtämän seurakuntatalon laajennukseksi.
Nykyisen kirkkosalin suunnittelu oli monen henkilön yhteistyötä. Arkkitehtinä toimi Jaakko Ilveskoski. Kirkko valmistui ja vihittiin elokuussa 1971. 




vanha Pispalan rukoushuone valmistui 1908 josta sittemmin alla...

Rukoushuone muutettiin kirkoksi 1952 joka sitten tuhoutui tulipalossa 1968.


lauantai 9. helmikuuta 2013

Tampereen kirkot osa 8 Messukylän kirkot

Messukylän vanha kirkko

Messukylän vanha kirkko on Tampereen vanhin rakennus, ja se on rakennettu katolisella keskiajalla.
Ennen tätä Pyhälle Mikaelille omistettua kivikirkkoa paikalla on luultavasti seissyt vajaan sadan vuoden ajan puinen kirkko. Tätä olettamusta tukee mm. se, että kirkossa säilyneiden pyhimystenkuvien on todettu olevan peräisin 1430-40 -luvuilta. Pyhän Mikaelin, Pyhän Jaakobin ja oletettavasti Pyhälle Olaville omistetut kuvat ovat yhä kirkossa. Ristiinnaulitun kuva on sijoitettu alttarille. 



-alttaritaulu

*****

Messukylän kirkko (uusi)
 Messukylän seurakunnan nykyinen pääkirkko rakennettiin ennätysajassa vuonna 1879, sillä seurakuntaa siihen asti palvellut kivikirkko oli vanhuuttaan niin hajoamaisillaan, että siellä käytiin enää henkensä kaupalla.
Punatiilinen kirkko on ajalleen tyypillistä uusgoottista tyyliä. Vihkiäisjuhlaa vietettiin ensimmäisenä adventtina, vaikka kaikkea tarpeellista ei kirkkoon vielä oltu hankittu. Alexandra Såltinin maalaama alttaritaulu saatiin yhdeksän vuotta myöhemmin, ja urut vuonna 1889.

Minun rippikirkkoni ja kuopuksen myös.


-alttaritaulu



keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Tampereen kirkot osa 7 Lielahden kirkko

Lielahden kirkko

Harjuun liittymisen jälkeen Enqvistin tehtaalta ostetulle tontille rakennettiin seurakuntatalo, jonka sisätilan valoisaan kauneuteen ihastuneena piispa Gulin vihki tilan kirkoksi huhtikuussa 1961.

Arkkitehti Pentti Turusen suunnittelema punatiilinen kirkkorakennus sulautuu hyvin ympäröivään luontoon. Kirkkosali sai vuonna 1991 pienet urut, jotka osaltaan auttoivat jumalanpalveluselämän säännöllistymistä Lielahdessa. Kirkossa pidetään jumalanpalvelusten ohella iltahartauksia.
Saliin mahtuu 160 henkeä ja kirkko on avoinna toiminnan mukaan.


-Yleisön pyynnöstä kirkosta sisäkuva 

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Kynttilänpäivä

Kynttilänpäivä on hyvin vanha kristillinen juhlapyhä; sitä tiedetään vietetyn jo 300-luvulla ajanlaskun alun jälkeen. Sen paikka kalenterissa on 40 päivää joulun jälkeen eli helmikuun 2. päivänä - tai sitä seuraavana sunnuntaina. Tänä vuonna se osuu helmikuun 3. päivään. Pyhän suomenkielinen nimi taas juontaa juurensa keskiajalta: tuolloin nimittäin oli tapana vihkiä kaikki kirkossa alkaneena vuona käytettävät kynttilät.


lauantai 2. helmikuuta 2013

Tampereen kirkot osa 6 Kalevan kirkko

Kalevan kirkko
Rakennustyöt kestivät vuodesta 1964 vuoteen 1966. Arkkitehteinä toimivat Reima Pietilä ja hänen vaimonsa Raili (Omaa sukua Paatelainen). Kirkko vihittiin käyttöön elokuussa 1966.  

Kirkon ulkonäkö jakaa ihmisiä puoleen ja vastaan. Ei se kovin kaunis ole mutta erikoinen kylläkin ja huomattu rakennus.



Tässä kuvaa 60-luvulta rakennustöiden alussa.
Siinä se nousee.