tiistai 31. tammikuuta 2012

Kyyros ja Johannes Palkattaparantajat

Pyhä Kyyros oli merkittävä aleksandrialainen lääkäri, joka oli syntynyt ja varttunut Aleksandriassa. Hän oli harras kristitty, joka hoiti sairaita ilman palkkaa, kristillisenä palveluna. Hän ei hoitanut ainoastaan fyysisesti sairaita vaan myös henkisesti sairaita, ja hänen mielestään sielun sairaudet olivatkin kauheampia sairauksia kuin ruumiin sairaudet. Hän sanoi usein: ”Sen, joka haluaa välttää sairauksia, tulisi välttyä synnin tekemiseltä, koska synti on usein syynä ruumiin sairauksiin.”
Ihmisiä parantaessaan hän saarnasi evankeliumia ihmisille ja käännytti heitä kristinuskoon. Diocletianuksen (284-305) hallitusaikana hän joutui pakenemaan Arabiaan, missä hänet vihittiin munkiksi. Silti hän jatkoi sielläkin ihmisten hoitamista ja parantamista kaikissa sairauksissa myös rukouksen avulla, minkä armon hän oli saanut lahjaksi Jumalalta.

Pyhä Johannes Edessan kaupungissa hän tapasi siellä silloin eläneen Johannes-nimisen sotilaan, joka hänkin oli harras kristitty. Kun vainot olivat alkaneet, Johanneskin pakeni ja meni ensin Jerusalemiin, missä hän kuuli puhuttavan Kyyroksesta. Hän alkoi etsiä tätä ensin Aleksandriasta ja sitten Arabiasta. Kun hän vihdoin löysi tämän, Johannes pysyi hänen luonaan lopun elämäänsä ja auttoi Kyyrosta tämän parantamistehtävässä.

 

 

sunnuntai 29. tammikuuta 2012

enkeli ihmisiä


Raamattu puhuu paljon enkeleistä. Vanha testamentti mainitsee niitä hiukan yli 100 kertaa. Uusi testamentti puhuu heistä noin 165 kertaa. Koska niistä puhutaan niin paljon on syntynyt jopa oma oppi niistä, angelologia, kuten teologit sitä nimittävät. Tästä on syntynyt monella taholla, erityisesti USA:ssa, pitkälle meneviä suuntauksia mm. New Age liikkeessä, joita ei enää voi pitää raamatullisia Jos enkeliopin avulla syrjäytetään Jeesus ja hänen sovitustyönsä, ollaan harhateillä.




Raamatun mukaan enkelit ovat luotuja olentoja. He eivät ole, eivätkä koskaan olleet ihmisiä.





perjantai 27. tammikuuta 2012

Kazanin Jumalanäiti

Kazanin (Kasanin) Jumalanäiti -ikoni on ollut suosittu Venäjällä 1500-luvulta asti. Huomattavin ero muihin Jumalanäiti-ikoneihin verrattuna on, että ikonissa Jeesus-lapsi seisoo Neitsyt Marian edessä. Kazanin ikonit ovat perinteisesti pieniä alkuperäisen mukaan, joka oli 22,5 x 27,5 cm. Kazanin Jumalanäiti-ikoni on Venäjällä suosittu häälahja ja joskus se yhdistetään venäläiseen nationalismiin.

Kazanin Jumalanäiti -ikonin sanotaan tulleen Venäjälle Konstantinopolista 1400-luvulla. Kun tataarit piirittivät Kazanin ja tekivät siitä pääkaupunkinsa 1438, ikoni katosi. Sitä ei mainittu ennen kuin vasta 1500-luvulla, muutama vuosi sen jälkeen, kun Iivana Julma vapautti Kazanin 1552.

Ehkä huomattavampia Kazanin Jumalanäidin väliintuloja ja ihmetekokoja tapahtui ensin taisteluissa ruotsalaisia sotajoukkoja vastaan vuonna 1709 ja sitten myöhemmin Napoleonia vastaan vuonna 1812.

Tätä myöhempää voittoa juhlistaakseen ikonin kopio siirettiin myöhemmin vuonna 1821 Uuden Kazanin Katedraaliin uuteen pääkaupunkiinsa Pietariin.

Tähän mennessä Kazanin Jumalanäidin-ikonista oli tullut erittäin suosittu Venäjällä ja siitä oli yhdeksän ihmeitätekevää kopiota ympäri maata. Edellen kiistellään siitä mikä, jos mikään, näistä on alkuperäinen ikoni. Jotkut väittävät, että alkuperäinen säilyi Kazanissa, kun taas jotkut väittävät, että Moskovasta Pietariin siirretty ikoni on alkuperäinen. Useat asiantuntijat uskovat kuitenkin, että alkuperäinen hävisi ja kaikki Kazanin ikonit ovat aikaisia kopioita.



maanantai 16. tammikuuta 2012

Andrei Rublev

Andrei Rublev (Rubljov) (venäjäksi: Андрей Рублёв), syntyi noin 1360–1370 ja kuoli joko 1427 tai 29. tammikuuta 1430 Moskovassa. Hän oli ikoni- ja freskotaiteen Moskovan koulukunnan oppi-isä.
Rublevin tuotanto muotoutui Moskovan ruhtinaskunnan taiteellisten perinteiden pohjalta. Hän tunsi hyvin myös bysanttilaista ja eteläslaavilaista taidekulttuuria. Ensimmäinen viittaus Rubleviin on vasta vuodelta 1405, jolloin hän maalasi Theofanes Kreikkalaisen ja Prokhor Gorodetsilaisen johdolla ikoneita ja freskoja Moskovan Kremlin Blagoveštšenskin kirkkoon.

Rublev menehtyi mahdollisesti 29. tammikuuta 1430 Moskovassa Andronikovin luostarissa. Rublevin perinteessä yhdistyvät askeettisuus ja bysanttilaisen taideperinnön harmonisuus. Maalausten hahmot ovat tyypillisesti levollisia ja tyyniä.

Pyhä Kolminaisuus
1400-luvulta



Rublevista on tehty elokuvakin vuonna 1966.
Elokuva julkaistiin vasta 1971 Neuvostoliitossa ja Suomeenkin se saapui 1972 ja seuraavana vuonna se palkittiinkin Jussi patsaalla parhaana ulkolaisena elokuvana.


perjantai 13. tammikuuta 2012

Eleasar Hanhisaarelainen

Pyhittäjä Eleasar (Jeleazar) Hanhisaarelainen (tunnetaan myös nimellä Eleasar Anzerskilainen / Елеазар Анзерский) syntyi Severjukovin kauppiasperheeseen Kozielskin kaupungissa Kalugan alueella Venäjällä. Omien vanhempiensa siunauksella Eleasar lähti Solovetskin luostariin, missä hän sai munkkivihkimyksen luostarin igumenilta, pyhittäjä Irinark Solovetskilaiselta.

Pyhittäjä Eleasar Hanhisaarelaista kunnioitetaan Suomen ortodoksisessa kirkossa Karjalan valistajana ja hänen oma muistopäivänsä on hänen kuolinpäivänsä 13.1.1656 mukaisesti vuosittain tammikuun 13. päivä. Häntä muistellaan myös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.

torstai 5. tammikuuta 2012

TEOFANIA

Teofaniaa eli suomeksi myös loppiaista, yhtä kirkkomme 12 suuresta juhlasta vietetään kirkossamme aina tammikuun 6. päivänä. Teofania (kreikaksi: Θεοφάνια, Theofania, Jumalan ilmestyminen) on juhla, joka paljastaa Kaikkein Pyhimmän Kolminaisuuden maailmalle Herran kasteen kautta. Juhlan karjalankielinen nimi: vieristä / vieristy viittaa veteen ja ristiin, veen rista eli veden risti muistuttaa teofaniana tapahtuvasta veden pyhityksestä.


Herran kaste, kattofresko
Joensuun pyhän apostoli Johannes Teologin kirkko