sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Sikstuksen kappeli - Sistine Chapel - Vatican

Sikstuksen kappeli eli Sikstiiniläiskappeli on osa Vatikaanin palatsia, joka on katolisen kirkon päämiehen paavin asuinsija Vatikaanissa. Kappelin rakennutti paavi Sixtus IV vuosina 1475–1483.
Vuosina 1481–1483 Sixtus tilasi kappeliin freskot sen ajan suurimmilta italialaisilta taidemaalareilta, muun muassa Botticellilta, Signorellilta, Peruginolta ja Ghirlandaiolta, joka oli Michelangelon ensimmäinen opettaja. He maalasivat sivuseinille sarjat Mooseksen ja Kristuksen elämästä ja niiden ylle, ikkunoiden väliin, kuvia merkittävistä paaveista. Paavi Leo X tilasi taidemaalari Rafaelin suunnittelemaan kappelin sivuseinille seinävaatteet, jotka esittivät kohtauksia evankeliumista ja apostolien töistä.
Paavi Julius II tilasi Michelangelolta kattoholvin maalauksen vuonna 1508, ja hän lopetti työn vuonna 1512. Yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin paavi Paavali III tilasi häneltä alttarin yläpuolella olevan freskon Viimeinen Tuomio, jonka Michelangelo maalasi vuosina 1535-1541.


http://www.vatican.va/various/cappelle/sistina_vr/index.html
- tällä linkillä pääset "paikan päälle" 360 astetta,
katselemaan taidetta omin silmin, hiiren rullalla kuva tulee zoomattuna aivan tarkkana näkyviin, kannattaa siis käydä "katsomassa".





Sikstuksen kappeli on aika vaatimaton ulkopäin, mutta sisältä oikea timantti:)

Helluntai

Helluntai on pääsiäisajan päättävä Pyhän Hengen juhla, jota vietetään 50 päivää pääsiäisen jälkeen. Se kuuluu pääsiäisen ja joulun ohella kirkkovuoden kolmen suurimman juhlan joukkoon. Ensimmäinen helluntai oli kristillisen kirkon perustamisen päivä, kirkon syntymäpäivä.

 

helluntai =

  1. Pyhän Hengen vuodattamiselle omistettu kaksoispyhä, johon kuuluvat helluntaipäivä ja sitä edeltävä helluntain valmistuspäivä. esim. Väkeä kuin helluntain epistolassa [= paljon] SP .

lauantai 26. toukokuuta 2012

Pietarinkirkko, Vatikaani - St. Peter's Basilica Vatican

Pietarinkirkko (ital. Basilica di San Pietro in Vaticano) on Vatikaanivaltiossa sijaitseva kirkko, joka myös toimii maan pääkirkkona. Rooman arkkihiippakunnan ja siten paavin tuomiokirkko on kuitenkin Lateraanikirkko. Pietarinkirkko on pääosin peräisin 1600-luvulta, vaikkakin sen rakennustyöt aloitti jo paavi Julius II vuonna 1506. Kirkon fasadi valmistui vuosien 1612 ja 1616 välillä, ja paavi Urbanus VIII vihki kirkon virallisesti käyttöön marraskuun 18. päivänä vuonna 1626[1].
Pietarinkirkon pituus on 212 metriä, korkeus 133 metriä, pinta-ala 23 000 m² ja tilavuus yli 60 000 m³. Kokonsa perusteella Pietarinkirkko on maailman suurin uskonnollinen rakennus,[2] vaikkakin joidenkin olemassa olevien kirkkojen, kuten Norsunluurannikon Notre-Dame de la Paixin, pinta-ala sekä korkeus ovat sitä suurempia.


Michelangelon Pietà



Pietarinkirkko on huomattava saavutus rakennustaiteellisesti, mutta se sisältää myös suuren määrän merkittäviä taideteoksia. Bernini teki Pietarinkirkon koristukseksi useita huomattavia taideteoksia. Pääalttarin baldakiini eli alttarikatos, joka hallitsee Pietarinkirkon sisätilojen arkkitehtuuria, on hänen suunnittelemansa. Kolmekymmentä metriä korkea alttarikatos on työstetty erittäin tarkasti, ja siinä on runsaasti erilaisia yksityiskohtia.
Pietarinkirkon merkittäviin veistoksiin kuuluu myös neljä suurta pyhimyspatsasta. Nämä patsaat esittävät pyhää Longinusta, Pyhää Veronicaa, Pyhää Andreasta sekä Pyhää Helenaa. Jokainen patsaista pitelee itseensä läheisesti liittyvää esinettä: Andreaksella on käsissään Andreaan risti, jossa poikkipuut on asetettu ristikkäin, kun taas Helena, uskomuksen mukaan Jeesuksen alkuperäisen ristin löytäjä, pitelee latinalaista ristiä.
Pietarinkirkossa säilytetään arvokkaita esineitä, joita ruhtinaat ja kuninkaalliset ovat paaville lahjoittaneet. Lahjaesineiden lisäksi kirkko sisältää myös merkittäviä käsitöitä, kuten pienoispatsaita, sekä muuta kirkkotaidetta


perjantai 25. toukokuuta 2012

Johannes Edelläkävijä - John the Baptist

Pyhän profeetta Johannes Edelläkävijän pään kolmas löytäminen tapahtui noin vuonna 850. Pyhän Johanneksen pää löytyi Emesian kaupungista Konstantinopolin levottomuuksien aikana, jotka johtuivat pyhän Johannes Krysostomoksen (muistopäivä marraskuun 13. päivä) Konstantinopolin arkkipiispan maanpakolaisuudesta.
Pää siirrettiin Komanoin kaupunkiin saraseenien hyökkäyksen aikana noin vuonna 820. Se piilotettiin maahan ikonoklasmin vainojen aikana. Kun ikonien kunnioitus jälleen palautettiin, patriarkka Ignatius (847-857) näki näyssä paikan, minne pyhän Johanneksen pää oli piilotettu. Patriarkka ilmoitti asiasta keisarille, joka lähetti delegaation Komanoihin. Sieltä pää löytyi kolmannen kerran noin vuonna 850.
Myöhemmin pää siirrettiin taas Konstantinopoliin ja toukokuun 25. päivä se sijoitettiin kirkon holviin. Osa päästä on reliikkinä myös Athos-vuoren luostarissa. Pyhän Johannes Kastajan kunniallisen pään kolmannen löytämisen muistopäivää vietetään toukokuun 25. päivänä.



keskiviikko 16. toukokuuta 2012

Helatorstai



  • Kristuksen taivaaseen astumisen juhlaa on vietetty Jerusalemissa alusta alkaen sen historiallisella paikalla, 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Muualla sitä vietettiin helluntain yhteydessä kunnes se eriytyi koko kirkossa omaksi juhlakseen.
  • Kristuksen taivaaseen astumisessa saatetaan loppuun koko pelastushistoria: Kristuksen syntymä, kärsimys, kuolema ja ylösnousemus.
  • Hän, joka tuli alas taivaasta suoritettuaan lunastustyön palasi sinne, missä oli ennen, Isän luo. (Joh.6:62)
  • Taivaaseen astuminen tapahtui näkyvästi, kirkastetussa ruumissa.
  • Kristuksen taivaaseen astumisen juhla todistaa meille pelastuksesta annettujen lupausten täyttymisestä. Kristuksen persoonassa on inhimillinen luonto asetettu kunnian valtaistuimelle ja korotettu enkelienkin yläpuolelle.
  • Kristuksen taivaaseen astuminen avasi uskoville tien taivaaseen, samoin kuin ylösnousemus oli kuoleman voitto ihmiskunnalle.
  • Kristus antoi opetuslapsilleen lähetyskäskyn ennen taivaaseen menoa. (Matt.28:18-20)
  • sunnuntai 13. toukokuuta 2012

    Mosaiikkitaidetta

    Rakennuksia koristeltiin eri väreillä, kohokuvioilla ja mosaiikeilla. Mosaiikit olivat suosiossa ensin lattiakoristeina ja varhaisella bysanttilaisella kaudella niitä käytettiin paljon myös seinissä. Mosaiikkitaide korosti siroutta. Taidesuuntauksen yhteydessä syntyivät nykyisinkin suositut ikonityypit Kristus Kaikkivaltias (kreik. Pantokrator) ja Jumalansynnyttäjä Valtaistuimella (kreik. Panakranta tai Kyriotissa).

    Mosaiikkitaide on ikivanhaa. Sitä on löytynyt muun muassa Karthagon raunioilta, Turkista, Pompeijista ja muilta roomalaisalueilta. Sisustusarkkitehti Leena Carelse ehdotti Parames Kuussaaren kotiin mosaiikilla päällystettyä pöytätasoa tuomaan väriä ja eksotiikkaa. Työ päätettiin myös toteuttaa.
    Vaikka mosaiikki on Suomessa vielä suhteellisen harvinainen sisustuskeino, on kiinnostus mosaiikkeihin herännyt vähitellen myös meillä




    Juri Jarin on v. 1958 syntynyt moskovalainen taiteilija. Hän valmistui Moskovan tekstiilitaiteen korkeakoulusta 1980 ja on kuulunut vuodesta 1981 lähtien Moskovan taideyhdistykseen. Hän on työskennellyt maalaustaiteen, grafiikan, kuvanveistotaiteen, mosaiikkitaiteen, valokuvataiteen ja tekstiilitaiteen alueilla.


    Mosaiikkitaide syntyi ennen Rooman valtakunnan aikakautta Välimeren
    lämpimillä rannoilla, muinaisten kaldealaisten, puunilaisten, syyrialaisten ja kreikkalaisten keskuudessa.
    Myöhemmin, Rooman valtakunnan alaisuudessa, mosaiikkitaiteesta tuli
    järjestelmällisesti käytetty loistelias koristelumenetelmä, jonka luovuus
    levittäytyi kaupunkihuviloiden, uskonnollisten rakennusten ja
    maaseudun säätyläisrakennusten lattiakuviointeihin. Mosaiikkitaide saavutti
    huippunsa kuitenkin vasta varhaisen kristillisen kulttuurin myötä. Kolmannelta vuosisadalta seitsemännelle
    vuosisadalle jKr kristillisyyden innoittama taide ja ikonografia alkoi ilmaista sisäistä luonteenlaatua suurelta osin symboliikan ja abstraktion
                                          avulla. Mosaiikkitaiteesta tuli suosituin Raamatun tekstien ja teologian
    kommunikaation muoto. Ravennan monumentaalirakennusten
    säilyneet kuvakertomukset kuuluvat maailman parhaiten säilyneisiin
    mosaiikkitaiteen aarteisiin. Ravennan varhaiskristilliset mosaiikit ovat
    peräisin hieman yli sadan vuoden ajalta ja ajoittuvat 400-luvun toiselta
    neljännekseltä 500-luvun puoliväliin. Länsi-Rooman keisarin sisaren
    Galla Placidian mausoleumissa ja Neonen baptisteriossa sijaitsevat
    mosaiikit, jotka molemmat ovat peräisin noin vuodelta 450, muistuttavat
    tyyliltään roomalaista traditiota. Sen sijaan San Vitalen kuorissa sijaitsevat
    mosaiikit, noin vuodelta 550, ovat saaneet vaikutteita klassismin realismia
    enemmän symbolisesta bysanttilaisesta taiteesta. Sant’ Apollinare
    Nuovon, Arkkipiispan kappelin ja Areiolaisen baptisterion mosaiikit
    edustavat välivaihetta. Ne valmistettiin noin vuonna 500, areiolaisuutta
    tunnustaneen goottien kuninkaan Theodoricin aikana. Mosaiikeista on
    nähtävissä, että gootit kunnioittivat Rooman ja Bysantin taidetta ja myös
    sisäistivät sen osaksi omaansa. Muualla Italiassa myöhäisroomalaiselta
    ja varhaiskristilliseltä aikakaudelta on peräisin jonkin verran mosaiikkeja
    useissa kirkoissa. Näistä mosaiikeiltaan rikkain on Rooman suurin Neitsyt
    Marialle pyhitetyistä kirkoista, basilika Santa Maria Maggiore. Sen kaunis
    varhaiskristillinen Vanhan Testamentin kohtauksia esittävä kuvasarja, joka
    on peräisin noin vuodelta 430, ajoittuu samalle aikakaudelle Ravennan
    Galla Placidian mausoleumin kanssa, joka on yksi Ravennan varhaisimmista
    monumenteista.


    sunnuntai 6. toukokuuta 2012

    Johannes



    Pyhä apostoli ja evankelista Johannes Teologi oli yksi Jeesuksen kahdestatoista läheisimmästä ja tärkeimmästä opetuslapsesta. Hän oli paitsi Kristuksen itsensä lähettämä apostoli ja evankeliumin kirjoittajana evankelista, myös merkittävä Kirkon opettaja. Siksi hänellä on lisänimenä Teologi.



    Apostoli Johannesta kirkko kuvaa mm. ikoneissa usein kotkana, hänen uljaiden ja mahtavien ajatustensa symbolina.
    Hänen muistopäivänsä on toukokuun 8. mutta häntä muistellaan myös yhdessä kahdentoista apostolin kanssa kesäkuun 30. sekä hänen kuolinpäivänään syyskuun 26.

    Omassa evankeliumissaan apostoli Johannes viittaa itseensä ”opetuslapsena, joka oli Jeesukselle rakkain” mieluummin kuin omaan nimeen. Hän oli nuorin kahdestatoista apostolista ja erityisen lähellä Jeesusta. Tämä läheisyys on mm. kuvattu ikoneissa mystisellä tavalla siten, että apostoli Johannes nojaa ikoneissa Jeesukseen.

    Tämän aiheen olen aina halunnut maalata, ehkä seuraavana. Syksyllä yritän ottaa itseäni niskasta kiinni ja aloittaa jälleen maalamisen. Kesällä vois jo pohjustaa viime kesänä tehdyt laudat.


     

    torstai 3. toukokuuta 2012

    Pelagia Tarsolainen



    Sinä hylkäsit pimeän tietämättömyyden ottaen vastaan uskon tiedon, |
     oi Pelagia, Kristuksen neitsyt. |
     Sinut virkistettiin Hänen kasteella ja päätit juoksusi tulessa. |
     Oi kunniakas marttyyri, |
     ano Kristukselta, meidän Jumalaltamme meille suurta armoa.


    Ortodoksinen kirkko viettää pyhän neitsytmarttyyri Pelagia Tarsoslaisen (Roomalaisen) omaa muistopäivää aina vuosittain toukokuun 4. päivänä sekä lokakuun 7. päivänä