tiistai 24. heinäkuuta 2012

tiistai 17. heinäkuuta 2012

Tiennäyttäjä ikoni

Svjatogorskin Jumalanäidin Tiennäyttäjä-ikoni on peräisin Svjatogorskin luostarista Pihkovan (Pskov) maakunnasta. Vuonna 1563, tsaari Iivana Julman hallituskaudella, Pihkovan ympäristössä Lugovitsan virran lähistöllä paikalliselle viisitoistavuotiaalle hieman yksinkertaiselle paimenelle nimeltään Timofei ilmestyi Hellyyden (Eleusa) Jumalanäidin ikoni.

torstai 12. heinäkuuta 2012

Kolmikätinen Jumalanäiti

Alunperin 700-luvulta peräisin olevasta Kolmikätisestä Jumalanäidin ikonista kerrotaan perimätiedon mukaan, että pyhältä Johannes Damaskolaiselta katkaistiin oikea käsi, koska häntä vastaan oli esitetty myöhemmin vääriksi osoittautuneita syytteitä. Kuitenkin palavien rukousten voimalla ja Jumalanäidin esirukouksien auttamana käsi liittyi takaisin paikoilleen yön aikana ja parantui täysin. Tämän tapahtuman jälkeen pyhä Johannes oli valmistuttanut hopeasta käden, jonka hän liitti Jumalanäidin ikoniin merkiksi tästä ihmeparantumisestaan. Tämän jälkeen näihin ikoneihin on sitten maalattu aina kolmas käsi.
Ikoni on yleensä Hodegitria eli Tiennäyttäjä-ikoni, jossa Jumalanäiti osoittaa toisella kädellään sylissään istuvaa Kristusta. Kolmas käsi on usein vaaka-asennossa ikonin alalaidassa tai joskus se tulee viitan alta ikään kuin Jumalansynnyttäjän kolmantena kätenä.



maanantai 9. heinäkuuta 2012

Konevitsan Jumalanäiti




Konevitsan Jumalanäiti on historiallisesti merkittävin Suomessa olevista ikoneista. Sen esikuvan on perimätiedon mukaan tuonut Konevitsan luostarin perustaja, pyhittäjä Arseni Athokselta vuonna 1393. Tieto tästä löytyy Konevitsan luostarin igumenin Varlaamin noin vuonna 1578 laatimasta Arseni Konevitsalaisen elämäkerrasta.
Suomeen ikoni kulkeutui vuonna 1940 Konevitsan luostarista evakuoitujen munkkien mukana. Vuodesta 1956 lähtien sen sijoituspaikkana on Uuden Valamon luostarin kirkko Heinävedellä.

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Andrei Rublevin muistopäivä

Ortodoksinen kirkko muistelee pyhittäjä, ikonimaalari Andrei Rublevia vuosittain heinäkuun 4. päivänä.
Tiedot Rublevin elämästä ovat niukkoja. Hän syntyi Moskovan ruhtinaskunnassa noin vuonna 1370 sekä kouluttautui ja antoi aikuisiässä luostarivalan nähtävästi Troitse-Sergijevan luostarissa, joidenkin tutkimusten mukaan Andronikovin luostarissa. Rublev oli luostarissa ilmeisesti Sergei Radonežilaisen oppipoikana.
Ehkä kuuluisin Rublevin teos, Pyhä Kolminaisuus

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Palkattaparantajat, Kosmas ja Damianos Roomalaiset




Pyhät marttyyrit ja ihmeidentekijät sekä palkattaparantajat, Kosmas ja Damianos Roomalaiset, syntyivät Roomassa, olivat veljeksiä ja myöhemmältä ammatiltaan molemmat olivat lääkäreitä.
He joutuivat kärsimään paljon kristittyinä olemisestaan hallitsijan, Rooman keisari Carniuksen hallitusaikana (283-284).

Sairaiden parantamisen lahja

Molemmat vanhemmat olivat kasvattaneet pojistaan hurskaita kristittyjä, jotka elivät puhdasta ja hurskasta elämää. Heille oli annettu Jumalan armosta sairaiden parantamisen lahja. Lahjaansa he käyttivät anteliaasti ja ystävällisesti kaikkiin sitä tarvitseviin ylistäen Jumalaa. Parannettaville he sanoivat, ettei tämä ole omaa valtaa, vaan he parantavat Kristuksen, todellisen Jumalan voimalla. He pyysivät sairaita uskomaan Jumalaan ja paranemaan. Koska he eivät ottaneet koskaan maksua palveluksistaan, heitä kutsuttiin palkattaparantajiksi.
Ikoneissa palkattaparantajat kuvataan nuorina tai keski-ikäisinä miehinä. Heillä on käsissään lääkärin ammattiin viittaavia esineitä kuten lääkelipas ja lusikka, leikkausveitsi tai voiteiden levittämiseen tarkoitettu lasta. Oikeassa kädessä voi olla myös risti, marttyyrin tunnus.