tiistai 25. joulukuuta 2012

Joulun viettoa - Christmas time

Varsinainen joulupäivä eli ensimmäinen joulupäivä on 25. joulukuuta. Sitä seuraa seuraa 26. joulukuuta tapaninpäivä (toinen joulupäivä), pyhän Stefanoksen muistopäivä. Nämä molemmat ovat useimmissa Euroopan maissa virallisia pyhäpäiviä. Joulupäivää edeltävä jouluaatto, 24. joulukuuta ei virallisesti ole pyhäpäivä, mutta se ja varsinkin sen ilta on käytännössä muodostunut jouluajan tärkeimmäksi juhlapäiväksi, ja nykyisin myös se on useimmilla työpaikoilla palkallinen vapaapäivä.
Ennen vuotta 1774 vietettiin Suomessa pyhäpäivinä myös kolmatta joulupäivää eli apostoli Johanneksen päivää 27. joulukuuta sekä neljättä joulupäivää eli viattomien lasten päivää 28. joulukuuta.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous päätti vuonna 1999 ottaa apostoli Johanneksen päivän takaisin juhlapyhäksi vuodesta 2000 alkaen. Sitä vietetään, kun se osuu sunnuntaille – näin oli ensi kertaa vuonna 2009. Päivän nimi on uusissa kalentereissa muodossa ”Apostoli Johanneksen päivä”. Sitä on aiemmin nimitetty Johannes Evankelistan päiväksi, koska perinteisesti on ajateltu että apostoli ja evankelista ovat sama henkilö.
Laajemmassa mielessä jouluajan on yleensä katsottu jatkuvan loppiaiseen saakka. Suomalaisessa kansanperinteessä jouluajan on usein katsottu alkavan Tuomaan päivästä 21. joulukuuta ja jatkuvan Nuutin päivään saakka 13. tammikuuta. Tätä heijastavat monet lorut, kuten Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi. (tietoa Wikipediasta)

Pyhä Stefanos

Apostoli Johannes

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Jouluna

 
Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.

perjantai 21. joulukuuta 2012

Tuomaan päivä

Tuomaanristi, vinoneliömäinen puusta vuoltu lasturisti on joulukoriste saaristoalueelta, lähinnä Korppoosta ja Iniöstä.
Joulukoristeen nimi viittaa apostoli Tuomaaseen. Tuomaan päivä (21. joulukuuta) aloittaa perinteisesti joulun ja silloin asetetaan suojelevat ristit oville tai ikkunoille. Esikuvana ovat olleet kirkkojen takorautaiset ristit.
Tuomaanristin ristisymboli edustaa myös kristillistä perinnettä vanhempaa vertauskuvallisuutta, sillä risti on alun perin kuvannut aurinkoa. Ristillä karkotettiin pahoja henkiä, jotka olivat liikkeellä erityisesti vuoden pimeimpään aikaan. Tervaristi maalattiin navetan oveen tai portin pieleen, Pohjanmaalla pihaan pysytytettiin lyhtyjen koristama mäntyristi.
 

torstai 13. joulukuuta 2012

Pyhä Lucia

 
 
Taivaalla tähtivyö
kirkkaana loistaa,
viestiä jouluyön
tuikkeensa toistaa.
Taivainen kirkkaus,
riemuisa julistus.
Kynttilät syttyy,
kynttilät syttyy.

Metsiin jo Pohjolan
vaipan luo hanki,
ja maa on valkean
verhonsa vanki.
Taivaisen hohteen tuo,
Lucia valon suo,
Pyhä Lucia,
Pyhä lucia.

Kiteet luo helmivyön
valkoiseen kaapuun.
Kätköstä talviyön
luoksemme saapuu.
Lucia seppelpää,
juhlista hetki tää,
saavuthan luoksemme,
Pyhä lucia.

lauantai 8. joulukuuta 2012

Betlehemin tähti

Betlehemin tähti on ilmiö, joka mainitaan Matteuksen evankeliumin kertomuksessa Jeesuksen syntymästä.. Evankeliumin mukaan itämaan tietäjät päättelivät tähden ilmestymisestä, että ennustettu juutalaisten kuningas, Messias, oli syntynyt, ja se myös opasti heidät vastasyntyneen Jeesus-lapsen luokse. Raamatussa sanotaan: ”tähti... kulki heidän edellään. Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, se pysähtyi siihen.” Raamatun mukaan Jeesus syntyi kuningas Herodeksen aikana. Nykytietämyksen mukaan Herodes kuoli noin vuonna 1 eaa., ja oletetun Jeesuksen syntymäajankohdaksi on päätelty 3-2 eaa.
On esitetty useita selityksiä, joiden mukaan Betlehemin tähteä koskeva kertomus perustuisi johonkin tähtitieteelliseen ilmiöön, jolle aikakauden oppineet olisivat esittäneet jonkin astrologisen tulkinnan. Tämän mukaan itämaan tietäjät olisivat olleet astrologeja.
Jotkut ovat ehdottaneet, että kyseessä olisi ollut kirkas pyrstötähti eli komeetta. Pyrstötähdistä ei kuitenkaan ole mainintoja aikalaishistorioitsioden kirjoituksissa, vaikka aikaisemmista ja myöhemmistä komeetoista on paljon mainintoja.
On ehdotettu myös novaa ja supernovaa, mutta Raamatun mukaan tähti liikkui taivaalla, ja osoitti tietä Itämaan tietäjille. Novista ei myöskään ole merkintöjä missään muussa aikakauden kirjoituksissa.


Tampereella voi Betlehemin tähden nähdä Särkänniemen Planetaariossa:
Jouluista Betlehemin tähti planetaario-ohjelmaa esitetään 1.12.2012 - 6.1.2013 välisenä aikana päivittäin klo 14 ja viikonloppuisin myös klo 16. Betlehemin tähti kertoo siitä, mitä tähtitaivaalla tapahtui Jeesuksen syntymän aikoihin.

lauantai 1. joulukuuta 2012

Adventtiaika koittaa

Adventti (lat. adventus Domini, ”Herran saapuminen / tuleminen”) tarkoittaa joulua edeltävää vajaan neljän viikon jaksoa kristillisessä kirkollisessa kalenterissa. Läntisten kirkkojen kirkkovuosi on keskiajan lopulta lähtien alkanut ensimmäisestä adventtisunnuntai  joka on aikaisintaan 27. marraskuuta ja viimeistään 3. joulukuuta. Tänä vuonna siis 2. joulukuuta vietämme sitä.  Adventtisunnuntait ovat neljä joulua edeltävää sunnuntaita. jokaisena sunnuntaina sytytetään adventtikynttilä. Niitä tässä ollaan puuhasteltu ja viittä vailla valmiit huomiseen.

Adventtia edeltää edellisen kirkkovuoden viimeinen sunnuntai eli tuomiosunnuntai.
Adventtiaika alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista ja päättyy jouluaattoon. Se on valmistautumista joulunajan kirkolliseen juhlakauteen, Vapahtajan tulemiseen. Adventtiajan jumalanpalvelusten teemat liittyvät Jeesuksen saapumiseen maan päälle. Adventtiaikaa kutsutaan myös pieneksi paastoksi tai adventtipaastoksi erotuksena pääsiäistä edeltävästä suuresta paastosta. Aikaisemmin adventtiaikana oli tapana harjoittaa katumusta ja paastota. Tästä muistona on juhlapöydän jouluka. Sekä adventtiaikana että pääsiäistä edeltävänä paastonaikana liturginen väri kirkoissa on pääsääntöisesti violetti, ensimmäisenä adventtisunnuntaina kuitenkin valkoinen. Vähitellen adventtiajasta on muodostunut iloisen jouluodotuksen ja yhdessäolon aikajakso, jolloin vietetään lukemattomia pikkujouluja (tieto Wikipediasta).

 
Tänään kun laitoin ikkunanväliin jouluisia eläimiä mitkä ovat minulle aasit ja kamelit, (mulla ei siis ole vielä kamelia) niin ne tuovat minulle joulun, koska alkuperäiseen joulutarinaanhan kuuluvat nämä tallin eläimet Jeesus lapsen lisäksi ja tietäjien kamelit, minusta ne on niin joulueläimiä. Kameli liitetään aina aavikkobussiksi joka kuljettaa ihmisiä ja eläimiä mutta mulle tulee siitä aina joulu mieleen - ei voi mitään. Aasit ja lampaat kuuluvat talliin kuten hevonen ja siellähän se Jeesuskin syntyi, eläinten keskellä.
Adventtiin laskeudutaan ja aletaan viettämään joulunaikaa. Hiljennytään ja muistellaan, toivon mukaan. On siis aika ajatella.
Hyvää adventtiaikaa blogini lukijoille.
Hoosiannaa!