keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Lintulan luostarikirkko

 Lintulan luostari on toiminut Heinävedellä vuodesta 1946 lähtien yhtäjaksoisesti. Lähistöllä sijainnut Heinäveden Valamon luostari huolehti sisariston hengellisistä tarpeista ja monissa käytännön asioissakin tehtiin yhteistyötä. Myös Valamon asukkaat olivat pääosin venäjänkielisiä.
 Syksyllä 1966 valmistui monien eri tahojen yhteistyönä rahoitettu ja toteutettu luostarin asuntorakennus vanhan kartanon läheisyyteen. Kauan toivottu kirkkovalmistui syksyllä 1973. Kirkon suunnitteli arkkitehti Vilho Suonmaa. Kirkko pyhitettiin Pyhälle Kolminaisuudelle kuten aikaisemmatkin Lintulan kirkot. Kirkon alttari-ikoni on Petros Sasakin maalaama Jumalanäidin Ennusmerkki eli orantti-ikoni.  Se on Suomen suurin lajissaan.

kirkon sisältä, taustalla näkyykin tuo Jumalanäidin Ennusmerkki ikoni


tiistai 9. syyskuuta 2014

Valamon luostarikirkko


 Syysreissulla kävimme Valamossa ja nämä kuvat sieltä. Hieno on luostarin kirkko.
Marraskuussa 1973 perustettu yhdistys Valamon Ystävät ryhtyi aktiivisesti keräämään varoja luostarin uuden kirkon rakentamiseen. Myös kirkkokunta tuki näitä toimia merkittävästi. Arkkitehti Ivan Kudrjavzev laati kirkon piirustukset Bysanttiin pohjautuvaan Venäläiseen kirkkoarkkitehtuurin tyyliin ja silloinen arkkipiispa Paavali siunasi tulevan kirkon paikan syksyllä 1975. Kirkko oli viimeistelyjä vaille valmis vuonna 1976 ja se pyhitettiin Kristuksen kirkastumiselle. Kirkon ikonit kunnostettiin pääasiassa Laatokan Valamosta mukaan otetuista ikoneista.

Uusi Kristuksen kirkastumisen kirkko vihittiin käyttöönsä juhlallisin menoin 5. kesäkuuta 1977 arkkipiispa Paavalin lukuisan ulkomaisen vierasjoukon ja kotimaisen papiston avustamana. Kirkkoon on kunniapaikalle laitettu Suomen historiallisesti merkittävin ikoni, Konevitsan Jumalanäiti, joka sodan melskeissä tuotiin vuonna 1940 Suomeen ja sijoitettiin luostariin vuonna 1956



 Pohjoisvenäläisissä ortodoksisissa luostareissa on perinteisesti erillinen talvikirkko. Valamon luostarin talvikirkko on pääkirkon yhteydessä. Kirkko on pyhitetty luostarin pyhittäjäisien, Sergei ja Herman Valamolaisten muistolle ja sen temppelijuhlaa eli praasniekkaa vietetään vuosittain syyskuun yhdentenätoista päivänä.
TALVIKIRKOSTA

TALVIKIRKOSTA

TALVIKIRKOSTA

Jumalanäidin puutarha

 Tämän kirjan toi Valamosta tuliaisena.
kirj. Arkkimandriitta Kerubim
Kirjan takaa:
Jumalanäidin puutarha on erikoisen arvokas siksi, että tässä teoksessa athokselaisen kilvoitteluelämän kuvaajana on henkilö, joka itse eli tätä elämää ja teki siitä havaintoja.Vieläkin merkittävämmäksi tekee hänen kertomuksensa se, ettei hän  kuvaile varsinaisten luostareiden jäsenten säännönmukaista yhteiselämää, vaan hänen yksityiskohtaiset kuvauksensa on tehty skiittojen pienten yhteisöjen ja yksinäisten erakkojen maailmalle tuntemattomasta elämänmuodosta, jossa sisäiseen kilvoitukseen yhdistyy myös taistelu luonnon ankarien olosuhteita vastaan. - Arkkipiispa Paavali.

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Heinäveden kirkko


Josef Stenbäck suunnitteli Suomeen ja luovutettuun Karjalaan 35 toteutettua kirkkoa, hän oli siten maan tuotteliain kirkkoarkkitehti. Heinäveden kirkko on hänen kirkoistaan ensimmäisiä, eikä hän ollut vielä löytänyt yleistä tyyliään, jonka mukaan kirkot rakennettiin mieluiten kivestä. Heinäveden kirkko rakennettiin jykevistä heinäveteläisistä hirsistä, joita tuotiin myös Kermajärven yli. Kirkko muistuttaa yleisasultaan ja yksityiskohdiltaan osin Stenbäckin suunnittelemia Hankasalmen ja Luhangan kirkkoja. Tyylisuunnaltaan kirkko edustaa toista Stenbäckin suosimaa tyylisuuntaa, uusgotiikkaa, ja on sille ominaisesti täynnä pieniä yksityiskohtia. Kirkon tornia lukuun ottamatta katoissa toistuu 45 asteen kulma.

Muodoltaan kirkko on katkaistu päätytornillinen pitkäkirkko, jossa on leveät ristivarret.[1] Sakarat ovat lähempänä kirkon alttaripäätyä ja niissä on myös sisäänkäynnit. Sakarat ovat yhtä korkeat ja leveät kuin runkohuone ja niiden ja runkohuoneen liittymäkohdassa on katolla kattoratsastaja. Alttaripäädyssä kirkkoon liittyy runkohuonetta matalampi hyvin lyhyt kuori, johon on yhteydessä runkohuonetta ja kuoria matalampi sakaristo. Vastakkaisessa päädyssä kohoaa 45 metriä korkea kellotorni, jossa on kaksi kelloa, vuosilta 1765 ja 1906.

Kirkko on yksi Suomen suurimmista puukirkoista. Sen pinta-ala on 1 427 m2, ja siihen mahtuu noin 2 000 henkeä, Kirkolla on pituutta 40 m, leveyttä 30 metriä ja korkeutta noin 45 metriä.



perjantai 5. syyskuuta 2014

Korpilahden kirkko

 Korpilahden kirkko
Korpilahden kirkko on Jyväskylän seurakuntaan kuuluvan Korpilahden alueseurakunnan puukirkko entisen Korpilahden kunnan alueella Jyväskylässä. Tyypiltään kirkko on tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko. Sen on suunnitellut Intendentinkonttorin italialaissyntyinen arkkitehti Charles Bassi. Kirkko valmistui vuonna 1826, sen rakensi hauholainen rakennusmestari Herman Nyberg. Ristikeskuksen matala kupoli osoittautui rakenteeltaan heikoksi ja kirkkoa korjattiin vuonna 1838. Korjaaja oli Taavetti Rahikainen. Erillinen kellotapuli on rakennettu vuonna 1885 ja sen on suunnitellut arkkitehti Alfred Cavén.



Hieno puukirkko

Valamon hautausmaalla

 Hautausmaan tsasounan ikoni

 Hautaristeissä ikoneita...

 ...ja pääsiäismunia

 ... krusifikseja

 Valamon kirkosta


torstai 4. syyskuuta 2014

Valamossa

 Siellä se pilkottaa kuusiaidan takaa - Valamon luostari,
siellä vietettiin kolme päivää.
Alla oleva ikoni oli huoneemme seinällä.

Laitan lisää kuvia lähipäivinä.