maanantai 31. elokuuta 2015

Pinsiön kirkko



Pinsiön kirkko on vuonna 1950 valmistunut hirsinen kirkkorakennus Pinsiössä Nokialla. Ompeluseurassa vuonna 1930 esitetty ajatus omasta kyläkirkosta johti Rukoushuoneyhdistyksen perustamiseen ja lopulta kirkon valmistumiseen joulukuussa vuonna 1950. Pyhättö kärsi vaurioita tulipalossa vuonna 2000, se otettiin korjattuna uudelleen käyttöön seuraavana vuonna.
Pinsiön kirkossa ei ole ollut kellotapulia,  mutta toteutettiin kyläläisten vapaaehtoisin voimin.  Kirkonkello on hankittu Kaavilta Juutilan valimosta. Tapulin perustukset 2012.

perjantai 28. elokuuta 2015

Aleksanteri Nevskin katedraali, Tallinna


Aleksanteri Nevskin katedraali (viroksi Aleksander Nevski katedraal) on Viron pääkaupungissa Tallinnassa sijaitseva, vuonna 1900 valmistunut ortodoksikirkko. Pietarilaisen Mihail Preobraženskin suunnitteleman kirkon rakennustyöt aloitettiin Toompean linnan esipihalla vuonna 1894.
Katedraali on Tallinnan suurin kupolikirkko, ja se pystytettiin Novgorodin ruhtinaan Aleksanteri Nevskin kunniaksi. Kirkon tornissa on yhteensä 11 kelloa, joista yksi on Viron suurin. Se painaa lähes 15 tonnia ja on noin kolme metriä korkea. Kellot valettiin Pietarissa vuosina 1897–1898.
 Sisältä aika hulppea ja korkea kirkkosali, turkoosi seinät kattoon saakka ja paljon kultaa ja hienoja ikoneita. Harmi että sisällä kuvaaminen oli kielletty.
Turisteja oli muitakin paljon liikkeellä.
Täältä myös matkamuistoksi ikoneita hankittiin.

torstai 27. elokuuta 2015

Pyhän Nikolaoksen kirkko = Nigulisti kirkko, Tallinna

 Pyhän Nikolaoksen kirkko (viroksi Niguliste kirik) on keskiaikainen kirkkorakennus Tallinnassa. Se on pyhitetty Nikolaos Ihmeidentekijälle, kalastajien ja merimiesten suojeluspyhimykselle. Kirkko rakennettiin alun perin 1200-luvulla, mutta se tuhoutui osittain toisessa maailmansodassa Neuvostoliiton suorittamissa Tallinnan ilmapommituksissa. Kunnostustöiden jälkeen kirkko on toiminut taidemuseona ja konserttisalina. Se sijaitsee Toompeanmäen juurella.



lauantai 8. elokuuta 2015

KalevanKangas

 Tampereen Kalevankangas  on minulle tuttu hautausmaa. Siellä on paljon tuttuja - Siksi käyn usein  siellä, minulla on siellä omia hoidokkeja useitakin ja muitakin tuttuja joita käy moikkaamassa. Tämä on nyt tällaista.

 Kalevankankaan hautausmaa sijaitsee Kalevan kaupunginosassa noin kahden kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Hautausmaalla on kappelirakennus, jossa on iso ja pieni kappeli, sekä useita muistomerkkejä. Kalevankangas huokuu historiaa: Vuonna 1918 hautausmaalla käytiin ankaria taisteluita ja kaupungin merkkihenkilöiden haudat kertovat omia tarinoitaan Tampereesta.

 Teatterin palossa kuolleita nuoria, muistomerkki heille - kauniisti kaupunki hoitaa.

 Kotkan suvun uljas patsas, kuvaa nimeä, komia on!

 Kuru-laivan hukkumistapaturman uhrien  muistimerkki, todella merkittävä, kauniisti on aina hoidettu. keväällä orvokit ja kesämmällä vaihetaan begoniat ja hopealehdet. Vaikuttava muistomerkki kaiken kaikkiaan, taustalla näkyy punaisten muistimerkki.

 Tästä tykkään, kuljen aina tästä ohi. 

 ihana enkeli vieressä käy...
(viikset ovat sensuuria ettei tule kellekään paha mieli)
 Tuomiokirkon vahtimestarin hauta, hautakummussa kirkon ovet, aikas hiano!
(kuvassa sensuuria)

 - toisilla on aidat ja penkit!


Uuden puolen ns. vapaat haudat

 Täällä on valitettavan paljon tuttuja.

 Muistelupaikka eli muistolehto , täältäkin löytyy jo oma enoni. R.I.P.
Nimilaatat muistolehdossa

sunnuntai 2. elokuuta 2015

Pyhän Mikaelin kirkko eli Pälkäneen rauniokirkko

Pälkäneen rauniokirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko on Pälkäneen kirkonkylässä Onkkaalassa sijaitseva keskiaikaisen harmaakivikirkon raunio.
Kirkko suunniteltiin ja rakennettiin todennäköisesti vuosien 1495 ja 1505 välisenä aikana.
Uskonpuhdistus 1500-luvulla vaikutti niin, että kirkon sisäosia uusittiin. Pyhimysten kuvat poistettiin, ja kirkkoon tuli saarnastuoli, penkit ja parvekkeet. Ulkokuori säilyi pääosin ennallaan. Isonvihan Kostianvirran taistelun aikaan kirkko ryöstettiin lähes kokonaan.
1740-luvulla hiekkamaalle perustetun kirkon perustukset alkoivat pettää, seiniin ilmestyi halkeamia ja toisen päädyn alttaritaulu vajosi. Lopulta kirkko hylättiin Pälkäneen uuden kirkon valmistuttua vuonna 1839.[2] Kirkon katto sortui joulukuun 3. päivänä 1890 raivonneessa myrskyssä. Rauniota ja sen ympäristöä on sen jälkeen kunnostettu ja tutkittu useita kertoja. Kirkollisia tilaisuuksia rauniokirkossa on pidetty 1920-luvulta lähtien.
Kirkossa sijainneet Pyhää Lauria ja Pyhää Olavia esittävät puuveistokset ovat nykyisin Kansallismuseossa.
Kirkon pihalla on vuonna 1949 paljastettu kirjanpainaja Daniel Medelplanin muistomerkki.


 Siinä se edelleen seisoo, rauniokirkko niin kuin sen lapsuudestanikin muistan. Ei ole katettu edelleenkään, koska museovirasto kielsi, odotetaanko sen lahoamista vaan. Siinä se luonnonvoimien armolla yrittää sinnitellä.

lauantai 1. elokuuta 2015

Pälkäneen kirkko

 Arkkitehti C.L. Engelin piirtämä tiilinen ristikirkko on rakennettu vuosina 1836 - 39. Alttaritaulu esittää Jeesusta Getsemanessa ja sen on maalannut vuonna 1841 tukholmalainen professori P.E. Limnell.
Kirkkopihassa on sankarihauta-alue, johon on haudattu 165 pälkäneläistä talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa. Muistokivi on arkkitehti Bertil Strömmerin suunnittelema.

Sankarihaudat

Kirkon miehet

 Kirkko on valoisa sisältä, ihan erilainen kuin päällikuori antaa olettaa.


 Tien toiselal puolen on vanha hautausmaa, metsittynyt ja ruohittunut, kaatuneita kiviä, aika aavemainen paikka.