tiistai 25. joulukuuta 2012

Joulun viettoa - Christmas time

Varsinainen joulupäivä eli ensimmäinen joulupäivä on 25. joulukuuta. Sitä seuraa seuraa 26. joulukuuta tapaninpäivä (toinen joulupäivä), pyhän Stefanoksen muistopäivä. Nämä molemmat ovat useimmissa Euroopan maissa virallisia pyhäpäiviä. Joulupäivää edeltävä jouluaatto, 24. joulukuuta ei virallisesti ole pyhäpäivä, mutta se ja varsinkin sen ilta on käytännössä muodostunut jouluajan tärkeimmäksi juhlapäiväksi, ja nykyisin myös se on useimmilla työpaikoilla palkallinen vapaapäivä.
Ennen vuotta 1774 vietettiin Suomessa pyhäpäivinä myös kolmatta joulupäivää eli apostoli Johanneksen päivää 27. joulukuuta sekä neljättä joulupäivää eli viattomien lasten päivää 28. joulukuuta.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous päätti vuonna 1999 ottaa apostoli Johanneksen päivän takaisin juhlapyhäksi vuodesta 2000 alkaen. Sitä vietetään, kun se osuu sunnuntaille – näin oli ensi kertaa vuonna 2009. Päivän nimi on uusissa kalentereissa muodossa ”Apostoli Johanneksen päivä”. Sitä on aiemmin nimitetty Johannes Evankelistan päiväksi, koska perinteisesti on ajateltu että apostoli ja evankelista ovat sama henkilö.
Laajemmassa mielessä jouluajan on yleensä katsottu jatkuvan loppiaiseen saakka. Suomalaisessa kansanperinteessä jouluajan on usein katsottu alkavan Tuomaan päivästä 21. joulukuuta ja jatkuvan Nuutin päivään saakka 13. tammikuuta. Tätä heijastavat monet lorut, kuten Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi. (tietoa Wikipediasta)

Pyhä Stefanos

Apostoli Johannes

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Jouluna

 
Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.

perjantai 21. joulukuuta 2012

Tuomaan päivä

Tuomaanristi, vinoneliömäinen puusta vuoltu lasturisti on joulukoriste saaristoalueelta, lähinnä Korppoosta ja Iniöstä.
Joulukoristeen nimi viittaa apostoli Tuomaaseen. Tuomaan päivä (21. joulukuuta) aloittaa perinteisesti joulun ja silloin asetetaan suojelevat ristit oville tai ikkunoille. Esikuvana ovat olleet kirkkojen takorautaiset ristit.
Tuomaanristin ristisymboli edustaa myös kristillistä perinnettä vanhempaa vertauskuvallisuutta, sillä risti on alun perin kuvannut aurinkoa. Ristillä karkotettiin pahoja henkiä, jotka olivat liikkeellä erityisesti vuoden pimeimpään aikaan. Tervaristi maalattiin navetan oveen tai portin pieleen, Pohjanmaalla pihaan pysytytettiin lyhtyjen koristama mäntyristi.
 

torstai 13. joulukuuta 2012

Pyhä Lucia

 
 
Taivaalla tähtivyö
kirkkaana loistaa,
viestiä jouluyön
tuikkeensa toistaa.
Taivainen kirkkaus,
riemuisa julistus.
Kynttilät syttyy,
kynttilät syttyy.

Metsiin jo Pohjolan
vaipan luo hanki,
ja maa on valkean
verhonsa vanki.
Taivaisen hohteen tuo,
Lucia valon suo,
Pyhä Lucia,
Pyhä lucia.

Kiteet luo helmivyön
valkoiseen kaapuun.
Kätköstä talviyön
luoksemme saapuu.
Lucia seppelpää,
juhlista hetki tää,
saavuthan luoksemme,
Pyhä lucia.

lauantai 8. joulukuuta 2012

Betlehemin tähti

Betlehemin tähti on ilmiö, joka mainitaan Matteuksen evankeliumin kertomuksessa Jeesuksen syntymästä.. Evankeliumin mukaan itämaan tietäjät päättelivät tähden ilmestymisestä, että ennustettu juutalaisten kuningas, Messias, oli syntynyt, ja se myös opasti heidät vastasyntyneen Jeesus-lapsen luokse. Raamatussa sanotaan: ”tähti... kulki heidän edellään. Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, se pysähtyi siihen.” Raamatun mukaan Jeesus syntyi kuningas Herodeksen aikana. Nykytietämyksen mukaan Herodes kuoli noin vuonna 1 eaa., ja oletetun Jeesuksen syntymäajankohdaksi on päätelty 3-2 eaa.
On esitetty useita selityksiä, joiden mukaan Betlehemin tähteä koskeva kertomus perustuisi johonkin tähtitieteelliseen ilmiöön, jolle aikakauden oppineet olisivat esittäneet jonkin astrologisen tulkinnan. Tämän mukaan itämaan tietäjät olisivat olleet astrologeja.
Jotkut ovat ehdottaneet, että kyseessä olisi ollut kirkas pyrstötähti eli komeetta. Pyrstötähdistä ei kuitenkaan ole mainintoja aikalaishistorioitsioden kirjoituksissa, vaikka aikaisemmista ja myöhemmistä komeetoista on paljon mainintoja.
On ehdotettu myös novaa ja supernovaa, mutta Raamatun mukaan tähti liikkui taivaalla, ja osoitti tietä Itämaan tietäjille. Novista ei myöskään ole merkintöjä missään muussa aikakauden kirjoituksissa.


Tampereella voi Betlehemin tähden nähdä Särkänniemen Planetaariossa:
Jouluista Betlehemin tähti planetaario-ohjelmaa esitetään 1.12.2012 - 6.1.2013 välisenä aikana päivittäin klo 14 ja viikonloppuisin myös klo 16. Betlehemin tähti kertoo siitä, mitä tähtitaivaalla tapahtui Jeesuksen syntymän aikoihin.

lauantai 1. joulukuuta 2012

Adventtiaika koittaa

Adventti (lat. adventus Domini, ”Herran saapuminen / tuleminen”) tarkoittaa joulua edeltävää vajaan neljän viikon jaksoa kristillisessä kirkollisessa kalenterissa. Läntisten kirkkojen kirkkovuosi on keskiajan lopulta lähtien alkanut ensimmäisestä adventtisunnuntai  joka on aikaisintaan 27. marraskuuta ja viimeistään 3. joulukuuta. Tänä vuonna siis 2. joulukuuta vietämme sitä.  Adventtisunnuntait ovat neljä joulua edeltävää sunnuntaita. jokaisena sunnuntaina sytytetään adventtikynttilä. Niitä tässä ollaan puuhasteltu ja viittä vailla valmiit huomiseen.

Adventtia edeltää edellisen kirkkovuoden viimeinen sunnuntai eli tuomiosunnuntai.
Adventtiaika alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista ja päättyy jouluaattoon. Se on valmistautumista joulunajan kirkolliseen juhlakauteen, Vapahtajan tulemiseen. Adventtiajan jumalanpalvelusten teemat liittyvät Jeesuksen saapumiseen maan päälle. Adventtiaikaa kutsutaan myös pieneksi paastoksi tai adventtipaastoksi erotuksena pääsiäistä edeltävästä suuresta paastosta. Aikaisemmin adventtiaikana oli tapana harjoittaa katumusta ja paastota. Tästä muistona on juhlapöydän jouluka. Sekä adventtiaikana että pääsiäistä edeltävänä paastonaikana liturginen väri kirkoissa on pääsääntöisesti violetti, ensimmäisenä adventtisunnuntaina kuitenkin valkoinen. Vähitellen adventtiajasta on muodostunut iloisen jouluodotuksen ja yhdessäolon aikajakso, jolloin vietetään lukemattomia pikkujouluja (tieto Wikipediasta).

 
Tänään kun laitoin ikkunanväliin jouluisia eläimiä mitkä ovat minulle aasit ja kamelit, (mulla ei siis ole vielä kamelia) niin ne tuovat minulle joulun, koska alkuperäiseen joulutarinaanhan kuuluvat nämä tallin eläimet Jeesus lapsen lisäksi ja tietäjien kamelit, minusta ne on niin joulueläimiä. Kameli liitetään aina aavikkobussiksi joka kuljettaa ihmisiä ja eläimiä mutta mulle tulee siitä aina joulu mieleen - ei voi mitään. Aasit ja lampaat kuuluvat talliin kuten hevonen ja siellähän se Jeesuskin syntyi, eläinten keskellä.
Adventtiin laskeudutaan ja aletaan viettämään joulunaikaa. Hiljennytään ja muistellaan, toivon mukaan. On siis aika ajatella.
Hyvää adventtiaikaa blogini lukijoille.
Hoosiannaa!

lauantai 17. marraskuuta 2012

Gregorios Ihmeidentekijä

 

Pyhä Gregorios Ihmeidentekijä, Neokesarean piispa, (tunnetaan myös nimillä Gregorios Neokesarealainen / Γρηγόριος Νεοκαισαρείας ja Gregorios Thaumaturgos / Γρηγόριος ο Θαυματουργός) syntyi nykyisessä Vähä-Aasiassa sijaitsevassa Pontoksen Neokesareassa (kreikaksi: Νεοκαισάρεια, nykyisessä Turkin Niksarissa) pakanalliseen ylimysperheeseen 200-luvun alkupuolella. Hän sai kasteessa nimen Theodoros (Θεόδωρος). Theodoros sai hyvän koulutuksen isänsä toivomaksi lakimieheksi ja nuoruudessaan hän haki ja pyrki totuuteen, mutta antiikin ajattelijat eivät voineet kuitenkaan sammuttaa nuoren tiedonjanoa. Totuus selvisi hänelle evankeliumin kautta vasta, kun nuoresta miehestä tuli kristitty.

lauantai 3. marraskuuta 2012

Pyhäinpäivää vietetään

Nykyinen suomalainen pyhäinpäivä on yhdistelmä kahdesta varsinkin katolisen kirkon keskiajalta lähtien viettämästä juhlasta, jotka ovat kaikkien pyhien päivä 1. marraskuuta ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä 2. marraskuuta. Alun perin kaikkien pyhien päivää alettiin viettää 300-luvulla Syyriassa ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivää 900-luvulla Ranskassa. Suomessa siitä on tullut yleinen vainajien muistopäivä. Silloin monet vievät läheisten haudalle esimerkiksi kynttilän tai kukkia kuolleiden muistoksi. Kotona voidaan myös sytyttää kynttilä läheisen muistoksi. Haudoilla käynti yleistyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen
 
Pyhäinpäivä on sulautuma kahdesta juhlasta, kaikkien pyhien päivästä 1.11. (Festum omnium sanctorum) ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä 2.11. (Commemoratio omnium fidelium defunctorum.) Siten muistelun kohteena ovat sekä kaikki kristikunnan marttyyrit että muut uskossa Kristukseen kuolleet. Sana pyhä ei kuitenkaan viittaa vain kuolleisiin. Jokainen Kristuksen oma on pyhä. Hän on uskossa osallinen näkymättömästä pyhien yhteydestä. Päivän perinteinen evankeliumi onkin Jeesuksen vuorisaarnan alussa oleva autuaaksijulistus.
 
 

torstai 25. lokakuuta 2012

Demetrios Mirhanvuodattaja

Suurmarttyyri Demetrios Mirhanvuodattaja (Tessalonikalainen) vaikutti Kreikassa 200-luvun lopussa ja 300-luvun alussa. Hän kuoli keisari Galeriuksen (305311) aikana.
Demetrios kohosi sotilaana sotajoukkojen komentajaksi ja Kreikan prokonsuliksi. Ilmiannon vuoksi Demetrios joutui kristittynä vangituksi ja heitettiin vankilaan. Vuonna 306 sotilaat tappoivat Demetrioksen pistämällä keihään hänen sydämeensä.
Pyhä Demetrios on Tessalonikan suojeluspyhä ja hänen muistoaan kunnioitetaan kaupungissa monin tavoin. Ortodoksinen kirkko kunnioittaa pyhän Demetrioksen muistoa vuosittain lokakuun 26. päivänä.
 

Demetrioksen reliikit hänen nimeään kantavassa kirkossa Thessalonikissa

lauantai 20. lokakuuta 2012

Angelologia

 
 Angelologia tarkoittaa enkelioppia, enkelitiedettä, kirkkojen ja teologien käsityksiä enkeleistä. Erityisesti termi kuvaa kristillisen kirkon systemaattista ajattelua ja opetusta enkeleistä. Mutta myös juutalaisuudessa ja islamissa on omat oppinsa enkeleistä, niiden merkityksestä, asemasta ja hierarkioista. Itse asiassa kaikissa kolmessa monoteistisessä eli yksijumalaisessa uskonnossa vallitsee yllättävän yhtenäinen käsitys enkeleistä taivaallisina henkiolentoina ja Jumalan sanansaattajina, vaikka toki erojakin löytyy.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Angelologia
 



lauantai 13. lokakuuta 2012

Ivironin Jumalanäiti


Ivironin Jumalanäidin ikoni sijaitsee Athoksella Ivironin luostarissa, johon ikonin nimi viittaa. Luostari on puolestaan saanut nimensä georgialaisten perustajiensa mukaan. Iveria eli Kaukasian Iberia oli nykyisen Georgian alueella aikanaan sijainnut kuningaskunta.
 
Alkuperäisen ikonin kerrotaan joutuneen 800-luvulla lähellä Nikeaa köyhän leskivaimon toimesta mereen, koska hänen muussa tapauksessa olisi pitänyt maksaa kotiinsa tunkeutuneille sotilaille kiristysrahaa ikonista.
Myöhemmin lesken poika meni Athokselle munkiksi ja kertoi ikonin varhaisvaiheista. Erilaisten vaiheiden jälkeen vuonna 999 Georgiasta Athokselle saapuneet munkit havaitsivat meressä ikonin, jota he eivät yrityksistä huolimatta saaneet rannalle.
Vasta kun askeettinen munkkivanhus Gabriel, jolle oli unessa ilmoitettu asiasta, meni noutamaan ikonia, se onnistui. Ikoni sijoitettiin luostarin alttariin, mutta se hävisi sieltä yön aikan ja löytyi pitkällisen etsiskelyn jälkeen luostarin portin päältä. Sama toistui toisenakin yönä ja vihdoin munkit ymmärsivät, ettei ikonia tarvinnut suojella, vaan se suojelisi heitä juuri valitsemallaan paikalla, portin päällä. Siksi se sijoitettiin sinne ja sen yläpuolelle rakennettiin kirkko Jumalanäidin kunniaksi.
 

lauantai 6. lokakuuta 2012

Apostoli Tuomas



 
Tuomas eli Judas Didymos Tuomas tai Juudas Tuomas oli Uuden Testamentin mukaan yksi Jeesuksen kahdestatoista opetuslapsesta ja apostoleista. Hänen nimensä Tuomas tarkoittaa arameaksi kaksosta (Tau'ma), kuten myös Didymos (Joh. 11:16), joka on kreikkaa. Hänet mainitaan synoptisissa evankeliumeissa ja Apostolien teoissa vain opetuslapsien nimiluetteloissa [1], mutta Johanneksen evankeliumissa hänet tunnetaan "epäilevänä Tuomaana" joka ei uskonut Jeesuksen ylösnousseen, ennen kuin kosketti tämän haavoja (Joh. 20:24–25). Tuomaan attribuutti on suorakulma, sillä perimätiedon mukaan hän rakensi kuninkaalle palatsin Intiassa. Hänet esitetään taiteessa usein pohtivassa asennossa, toisinaan keihään kera.
Epäilevä Tuomas
 
 
 
 
 


keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Joona

Profeetta Joona (hepreaksi: וֹנָה / Yona, latinaksi: Ionas) eli noin vuonna 800-750 eKr. ja hän oli Vanhan testamentin niin sanotuista pienistä profeetoista ja profeetta Elisan seuraaja Israelin pohjoisessa osassa valtakuntaa. Vanhan testamentin Joonan kirja sisältää profetioita Israelin kansan tuomioista, Vapahtajan kärsimyksistä, Jerusalemiin saapumisesta ja maailman lopusta. Ennustusten lisäksi Joonan kirjassa kerrotaan siitä, kuinka hänet lähetettiin Niniveen saarnaamaan parannusta.
Joona oli toisen kuningasten kirjan mukaan (2.Kun.14:25) Gat-Heferistä, muutama kilometri Nasaretista, kotoisin olevan Amittain poika. Hän eli Jerobeam II:n hallitusvallan (786-746 eKr.) aikana. Apokryfisen Profeettojen elämänkertojen mukaan hänen sen sijaan sanottiin olevan sen leskivaimon poika, jonka profeetta Elia herätti kuolleista.
Kuuluisaksi Joonan on tehnyt hänen tarinansa meripedon tai valaan (tai uuden käännöksen mukaan ison kalan, kreikaksi: κητος μεγας / ketos megas, hepreaksi: דג גדול / dag gadol) vatsassa. (Joona 1:1-17, 2:1-10). Kun kirjanoppineet ja fariseukset vaativat merkkiä Kristukselta, Hän sanoi, ettei muuta merkkiä ollut, kun profeetta Joonan merkki:


perjantai 14. syyskuuta 2012

Mikkelinpäivä lähestyy - Archangel Michael

Mikkelinpäivä on alun perin arkkienkeli Mikaelin päivä 29. syyskuuta, mutta nykyisin päivä on omistettu kaikille enkeleille. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovuodessa päivä on 29. syyskuuta tai sen jälkeinen sunnuntai. Tällaiselle liikkuvalle paikalle mikkelinpäivä siirrettiin Ruotsissa ja Suomessa vuonna 1772. Siirto tuli voimaan vuodesta 1774 lähtien.
(Wikipediasta)
 
Mikkelinpäivää vietetään enkelien päivänä. Enkelit kuvataan Raamatussa Jumalan sanansaattajina, jotka suojelevat ja opastavat ihmistä.

Mikkelinpäivän keskushahmo on Raamatussa mainittu arkkienkeli Mikael. Hän tuo kirkon juhlakalenteriin muistutuksen siitä, että Jumala on luonut myös näkymättömän maailman. Mikaelin kunnioittaminen ja juhliminen alkoi jo 400-luvulla Fryygiassa.
Italiassa tunnetaan samoilta ajoilta useita pyhälle Mikaelille omistettuja kirkkoja ja kappeleita. Hänelle omistettu päivä oli jo tuolloin 29. syyskuuta. Suomen luterilainen kirkko viettää mikkelinpäivää 29.9. tai jos se on arkipäivä, sitä seuraavana sunnuntaina.
 
Aktiivi partiovuosinani oli tapana Mikkelinpäivänä antaa partiolupaus paikallisessa kirkossa, silloin saatiin partiovuosi käyntiin ja tilaisuus oli kirkossa aina sopivan juhlavakin, kun sai pukeutua parhaimpiin partiovaatteisiin.
 
arkkienkeli Mikael





 

lauantai 11. elokuuta 2012

Rodos

Filerimos sijaitsee 10 km:n päässä Rodoksesta. Vuoren huipulla olevalta entiseltä luostarialueelta avautuu kaunis näköala yli saaren keskiosan. Tie ylös vuorelle kulkee Ialyssoksen kaupungin läpi. Filerimoksessa on harvinainen Neitsyt Marian kirkko, jonka vasen pääty on ortodoksinen ja oikea pääty roomalaiskatolinen. Alueella on jäljellä munkkikammioita sekä Pyhän Yrjön kappeli.


Niin tekee mieli Rodoksen lämpöön ja aurinkoon Suomen kesän jälkeen. Rodokselta on niin hyviä muistoja ja lämmön ainakin muistan.

tiistai 7. elokuuta 2012

Valamolainen Jumalanäiti ikoni



Valamon pitkästä historiasta huolimatta Jumalanäidin, Neitseen Marian ikonityypeistä ns. Valamolainen Jumalanäiti-ikoni on ainoa, joka on syntynyt Valamon luostarissa Laatokan Karjalassa.

sunnuntai 5. elokuuta 2012

Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen




Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastumisen juhla on yksi ortodoksisen kirkon 12 suuresta juhlasta ja sitä muistellaan vuosittain elokuun 6. päivänä.
Jeesus meni opetuslapsiensa Pietari, Jaakobin ja Johanneksen kanssa Taaborin vuorelle. Kristuksen ulkoinen olemus muuttui heidän siellä odottaessaan kirkkaana loistavaan muotoon. Siellä ilmestyivät myös profeetat Elia ja Mooses, jotka puhuivat Jeesuksen kanssa. Pyhä Kolminaisuus oli myös läsnä: Isä äänenä, Poika kirkastettavana ja Pyhä Henki pilvenä ja valona. Opetuslapset olivat asiasta kummastuneita ja pelkäsivät kovasti.

perjantai 3. elokuuta 2012

Mirhankantaja Salome



Pyhä mirhankantaja Salome, muistopäivä 3. elokuuta, oli yksi Jeesuksen naispuolisista opetuslapsista.
Hän oli pyhän Joosef Kihlaajan, Jumalansynnyttäjän puolison ja hänen ensimmäisen vaimonsa Salomen (siis sama niminen äiti) tytär ja samalla siis myöhemmin Jeesuksen sisarpuoli. Jumalansynnyttäjä, Neitsyt Maria, oli hänen äitipuolensa.
Pyhä mirhankantaja Salome meni naimisiin Sebedeuksen kanssa ja hän on apostolien Jaakobin ja Johanneksen äiti.


tiistai 24. heinäkuuta 2012

tiistai 17. heinäkuuta 2012

Tiennäyttäjä ikoni

Svjatogorskin Jumalanäidin Tiennäyttäjä-ikoni on peräisin Svjatogorskin luostarista Pihkovan (Pskov) maakunnasta. Vuonna 1563, tsaari Iivana Julman hallituskaudella, Pihkovan ympäristössä Lugovitsan virran lähistöllä paikalliselle viisitoistavuotiaalle hieman yksinkertaiselle paimenelle nimeltään Timofei ilmestyi Hellyyden (Eleusa) Jumalanäidin ikoni.

torstai 12. heinäkuuta 2012

Kolmikätinen Jumalanäiti

Alunperin 700-luvulta peräisin olevasta Kolmikätisestä Jumalanäidin ikonista kerrotaan perimätiedon mukaan, että pyhältä Johannes Damaskolaiselta katkaistiin oikea käsi, koska häntä vastaan oli esitetty myöhemmin vääriksi osoittautuneita syytteitä. Kuitenkin palavien rukousten voimalla ja Jumalanäidin esirukouksien auttamana käsi liittyi takaisin paikoilleen yön aikana ja parantui täysin. Tämän tapahtuman jälkeen pyhä Johannes oli valmistuttanut hopeasta käden, jonka hän liitti Jumalanäidin ikoniin merkiksi tästä ihmeparantumisestaan. Tämän jälkeen näihin ikoneihin on sitten maalattu aina kolmas käsi.
Ikoni on yleensä Hodegitria eli Tiennäyttäjä-ikoni, jossa Jumalanäiti osoittaa toisella kädellään sylissään istuvaa Kristusta. Kolmas käsi on usein vaaka-asennossa ikonin alalaidassa tai joskus se tulee viitan alta ikään kuin Jumalansynnyttäjän kolmantena kätenä.