maanantai 29. elokuuta 2011

Johannes Kastajan kaulanleikkauspäivä

Keskikesän juhannusta on vietetty Johannes Kastajan syntymäpäivänä,
hänen mestauspäiväkseen on taas jo vanhastaan asetettu 29. elokuuta,
joka varmaan jo keskiajalla on saanut latinan mukaisesti  julmaksi
suomalaiseksi nimekseen Johannes Kastajan kaulanleikkaus.
Johanneksen kaulanleikkauspäivänä ei missään tapauksessa saanut
entisaikaan kylvää ruista eikä muokata peltoa, viljaonni olisi mennyt
pitkäksi aikaa. Sillä oli samat ominaisuudet kuin kuuttomalla päivällä.
Se oli niin kuiva ja kova päivä, että jos silloin puuta pistää
vaikka vain naskalilla, niin puu kuivuu. Ortodoksisella karjalaisalueella
se onkin tunnettu Kuivan Iivanan nimellä. Silloin ei poimuttu marjoja.
Jos olisi poiminut, niin se paikka olisi kuivunut eikä siinä enää koskaan
olisi kasvanut marjoja (Kustaa Vilkuna; Vuotuinen Ajantieto).



-tässä vähän julmempaa grafiikkaa

sunnuntai 21. elokuuta 2011

Venäläiset ikonit - riisalla


Riisa (ven. риза) on metallinen, usein hopeasta tehty ikonia peittävä ja suojaava, koristeellinen vaippa, suojalevy. Riisaa pidetään ikonin kuvan päällä. Se suojaa ikonia muun muassa tuohuksien tai lampukoiden  savulta ja noelta sekä ihmisten koskettelulta. Riisassa on aukkoja, joista näkyy esimerkiksi ikoniin maalatun henkilön kasvot ja kädet ja muitakin yksityiskohtia.
Erittäin kauniita ja vaikuttavia riisoja voi nähdä Pyhän Kolminaisuuden kirkossa Helsingissä tai Ylösnousemuksen kirkossa Jyväskylässä.

Hopea riisa on todella hieno, jotkut tosi taidokkaasti tehtykin.


Taiteilija (pikemminkin konservoija) työssään.
Venäläiset ikonit ovat niitä parhaimpia.
Riisassa ei ole säätetty hopeaa eikä timangejakaan.
Tosi kauniita ja hohtavia sananmukaisesti.

lauantai 20. elokuuta 2011

Sastamalassa

enkeli tervehti meitä Tyrvään hautuumaalla tänään

sankarivainajat kauniissa rivissä ja valkoiset kukat kukassaan

Tyrvään vanha kirkko luonnonkauniilla paikallaan

sunnuntai 14. elokuuta 2011

Baby angels





Lapsienkelit ovat niin suloisia, varsinkin mustavalkokuvat
ovat minusta parhaita , niissä on jokin oma tunnelmansa.
Kuvasta tulee jotenkin ajaton. Tiedä häntä.

sunnuntai 7. elokuuta 2011

Valkeakosken ortodoksinen tsasouna

Ortodoksinen tsasouna 
Puhdastyyppinen rajakarjalainen kylätsasouna.  Tummahirsisen ja tunnelmallisen tsasounan on Tampereen ortodoksiselle seurakunnalle suunnitellut Esko Aro vuonna 1953

lauantai 6. elokuuta 2011

Matrona Moskovalainen

Matrona Moskovalainen syntyi 1885 Tulassa Venäjällä. Hän syntyi sokeana, ilman pupilleja. Matrona sai kasvaa rakastavassa ja kärsivällisessä perheessä, joka ymmärsi hänen näkövammaisuutensa. Kristityssä kodissa Matronasta kasvoi parantaja ja ihmeidentekijä.


omamaalaamani Matrona

Kun Matrona kastettiin, pappi havaitsi hyväntuoksuisen vaalean pilven nousevan lapsen ylle. Myöhemmin noin seitsemän vuoden iässä Matronalle kehittyi näkemisen lahja. Hän kykeni havaitsemaan luokseen tulleiden ihmisten hengelliset ja fyysiset sairaudet ja parantamaan heidät rukouksen ja viisaiden neuvojen avulla. 15-vuotiaana Matrona kohtasi eräällä pyhiinvaelluksellaan Johannes Kronstadtilaisen, joka huudahti että Matronasta on tuleva hänen hengellinen perijänsä. Kukaan ei tuolloin ymmärtänyt pyhän Johanneksen sanoja.
Myöhemmin 17 vuoden iässä Matrona sai halvauksen, jonka seurauksena hän ei kyennyt enää kävelemään. Hän pystyi puhumaan vain vaimealla äänellä. Matrona ei koskaan surkutellut omaa osaansa, koska ymmärsi tilansa olevan Jumalan tahto. Noin 50 vuoden ajan hän eli huoneessa, jonka seinillä oli runsaasti ikoneita. Matrona kykeni ennakoimaan bolshevistisen vallankumouksen ja sen seurauksena tapahtuvan yleisen hävityksen. Hän kuitenkin käytti hengellisen näkökykynsä ihmisten auttamiseen.

Kolhon ortodoksinen kirkko

Sodan jälkeen asettui Kolhon seudulle asumaan noin 350 ortodoksisiirtolaista. Koska kotikirkot olivat jääneet rajan taakse, etsivät he täältä paikkaa, jossa voisivat pitää jumalanpalveluksia. Aluksi jumalanpalveluksia pidettiin Kolhon vanhalla koululla, mutta monien esiintulleiden hankaluuksien vuoksi päätettiin kuitenkin rakentaa oma temppeli.

Aluksi temppeli, myöhemmin kirkko

G.A.Serlachius lahjoitti tontin temppeliä varten ja rakentaminen aloitettiin talkootyönä ja lahjoitusvaroin vuonna 1952. Temppeli valmistui vuonna 1953 ja vihittiin pyhän kolminaisuuden rukoushuoneeksi 16.6.1955. Koska temppeli oli rakennettu kirkon piirrustuksilla, vihittiin se kirkoksi 26.6.1977.

perjantai 5. elokuuta 2011

Porin ortodoksinen kirkko

Porin Ortodoksinen eli Pyhän Apostolin ja Evankelistan Johannes Teologin Kirkko sijaitsee Käppärän kaupunginosassa Käppärän hautausmaata ja Juseliuksen mausoleumia vastapäätä, noin 1 km keskustasta, osoitteessa Maantiekatu 46. Kirkko on valmistunut ja vihitty syyskuussa 2002 Pyhän Apostoli ja evankelista Johannes Teologin muistolle. Kirkon on vihkinyt KP Helsingin Metropoliitta Ambrosius 29.9.2002. Pääsuunnittelijana ortodoksinen pastori, arkkitehti Matti Porkka Torniosta. Ikonostaasin kirkkoon on maalannut tamperelainen ikonimaalari Margit Lintu ja kirkon muut ikonit porilainen Harri Stefanius. Kirkko kuuluu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon.

Tampereen ortodoksinen kirkko

Tampereen ortodoksisen seurakunnan raja-alueina ovat lännessä Merikarvia, idässä Jämsä, pohjoisessa Virrat ja etelässä Akaa. Seurakunta toimii 35 kunnan alueella. Suurimpia väestökeskittymiä ovat Tampere ympäristökuntineen, Pori ympäristöineen sekä pohjoisessa Vilppulan-Mäntän-Jämsän alue. Väkiluku on noin 2900. Pyhäköt sijaitsevat Tampereella, Porissa, Kolhossa ja Valkeakoskella

Tampereen ortodoksinen kirkko eli Pyhän Aleksanteri Nevalaisen ja Pyhän Nikolaoksen kirkko on vuosina 1896–1899 rakennettu Tampereen ortodoksisen seurakunnan pääkirkko, jonka suunnitteli insinöörieversti T. U. Jazukov. Se sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa Tammerkosken itäpuolella. Kirkko on ristinmuotoinen ja edustaa uusbysanttilaista kirkkoarkkitehtuuria. Kirkon katolla on seitsemän liekkikupolia ja sen pääkupoli on 17 metrin korkeudessa.
Kirkko rakennettiin lahjoitusvaroin kaupungin lahjoittamalle tontille. Rakennustöitä tukivat myös Venäjän Pyhä Synodi  ja valtio.
Kirkon vihki arkkipiispa Nikolaj - ja ensimmäisen sortokauden johdosta lopulta uutispimennossa.
Suomen sisällisodassa se kärsi vaurioita ja oli sen jälkeen tyhjillään. Myös iso osa kirkon irtaimistosta ja esineistöstä katosi sodan aikana Tampereen valtauksen jälkeen valkoisten ryöstelyn ja valtion takavarikoinnin seurauksena. Valtio luovutti kirkon takaisin Suomen ortodoksiselle kirkolle vuonna 1919.
Kirkon ikonostaasin ikonit ovat Pietarista ja ne on maalattu öljyväreillä metallilevyille. Tyylillisesti ne edustavat 1800-luvulla Venäjällä vallalla ollutta romanttista länsimaista tyyliä.