Adventtikynttilät

Adventtikynttilöitä on neljä. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina sytytetään ensimmäinen kynttilä vasemmalta. Seuraavina sunnuntaina sytytetään yksi kynttilä lisää.

Kynttilät kuvastavat valon lisääntymistä joulun lähestyessä. Kristillisessä ajattelussa Jeesusta kutsutaan maailman valoksi ja jouluna muistellaan Jeesuksen syntymää.

Kristityille kynttilän liekki on myös vertauskuva rukoilulle ja merkitsee Jumalan suojeluksen ja Kristuksen tulemisen pyytämistä.

Adventtikynttilöiden käyttö on tullut Suomeen Ruotsin kautta 1900-luvun alkupuolella.

Ensimmäisen adventtisunnuntain evankeliumina toimii palmusunnuntailta tuttu kertomus Jeesuksesta, joka ratsastaa aasilla Jerusalemiin.

Adventtiaika käsillä

 Jouluntähti syttyy ja adventtiaika aloittaa jouluun valmistautumisen, mitä nyt malttamattomat ovat jo aloittaneet. Ensimmäinen kynttilä sytytetään tänään ja lauletaan Hoosiannaa. 

Valvomisen Sunnuntai

Valvomisen sunnuntai on kirkkovuoden  viimeistä edellinen sunnuntai. Se on viikkoa ennen tuomiosunnuntaita ja kaksi viikkoa ennen uuden kirkkovuoden aloittavaa ensimmäistä adventtisunnuntaita, aikaisinaan 13. ja viimeistään 19. marraskuuta. Tämän sunnuntain sanoma korostaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta.

 "Olkaa valveilla, sillä te ette tiedä, milloin se aika tulee." Kukaan meistä ei tunne ennalta omien päiviensäkään lukumäärää. Valvomisen sunnuntai muistuttaa myös oman elämämme lyhyydestä - ja toisten elämän.

Samhain

Samhain tai samain on muinaiskelttien halloweenia vastaava juhla. Nimi "samain" tulee luultavasti sanoista kesän (samrad) loppu (fain), ja se oli kesäkauden ja sadonkorjuun päättymisen juhla, jota vietettiin loka-marraskuussa.

Samain-juhla saattoi kestää pari viikkoa. Kelttien uskomusten mukaan samainin aikana tämän- ja tuonpuoleisten maailmojen väliset rajat katosivat, ja henget saattoivat yrittää houkutella ihmisiä tuonpuoleiseen. Sen vuoksi juhlan aikana poltettiin kokkotulia asutusten ympäristössä, koska tulien uskottiin antavan suojaa henkien hyökkäyksiä vastaan. Myös nauriskynttilöitä koverrettiin ja poltettiin, jotta kuolleiden henget pelästyisivät ja jättäisivät ihmiset rauhaan.

Samhainina alkaa myös monien pakanallisten uskontojen uusi vuosi. Siksi samhainina pohditaan tulevaisuutta ja mennyttä sekä tehdään tulevaisuuden suunnitelmia. Samhainin perinteisiin kuuluu myös tulevaisuuden ennustaminen.

Monissa uuspakanallisissa uskonnoissa vietetään vanhoja juhlapyhiä, kuten samhainia.

Kuolleiden päivä - Día de los Muertos

 Pyhäinpäivää vietetään erilailla eri puolilla maailmaa, Meksikossa Kuolleiden Päivää. Muistellaan vainajia, viedään sieluille ruokaa ja kutsutaan heidätkin mukaan. Juhlitaan hautausmailla, kynttilöitä, ruokaa, ja ihania värejä kaikkialla, paljon koristeita.

Kuolleiden päivä (esp. Día de los Muertos, Día de los Difuntos tai vain Día de Muertos) on vainajien muistojuhla, jota vietetään 1.–2. marraskuuta. Sitä juhlitaan samaan aikaan kuin katolisia kuolleiden muistojuhlia, pyhimysten päivää ja uskovien vainajien muistopäivää, joita Suomessa vastaa pyhäinpäivä. (Wikipediasta)

Lintulan ikoneita

Nämä kuvat nappasin Lintulan kirkon eteisestä.

Lintulan luostarikirkko

 Lintulan luostari on toiminut Heinävedellä vuodesta 1946 lähtien yhtäjaksoisesti. Lähistöllä sijainnut Heinäveden Valamon luostari huolehti sisariston hengellisistä tarpeista ja monissa käytännön asioissakin tehtiin yhteistyötä. Myös Valamon asukkaat olivat pääosin venäjänkielisiä.

 Syksyllä 1966 valmistui monien eri tahojen yhteistyönä rahoitettu ja toteutettu luostarin asuntorakennus vanhan kartanon läheisyyteen. Kauan toivottu kirkkovalmistui syksyllä 1973. Kirkon suunnitteli arkkitehti Vilho Suonmaa. Kirkko pyhitettiin Pyhälle Kolminaisuudelle kuten aikaisemmatkin Lintulan kirkot. Kirkon alttari-ikoni on Petros Sasakin maalaama Jumalanäidin Ennusmerkki eli orantti-ikoni.  Se on Suomen suurin lajissaan.

kirkon sisältä, taustalla näkyykin tuo Jumalanäidin Ennusmerkki ikoni