Tampereen kirkot osa 5 Hervannan kirkko

Hervannan kirkko

 Reima ja Raili Pietilän suunnittelema kirkko valmistui jo syksyllä 1979, kun Tampereen kaupungin 200-vuotisjuhlissa otettiin käyttöön Hervannan vapaa-ajankeskus, jonka toisessa päässä ovat kirkkotilat. Rakennus nousi kaupungin ja seurakunnan yhteistyönä.

Sopii ympäristöönsä, sisustus ja ulkoasu samaa kuosia - tykkään.

Hieno moderni kirkko omalla aikakaudellaan, olen useasti käynyt oli joskus kotikontuni kirkko.

Tampereen kirkot osa 4 Härmälän kirkko

Härmälän kirkko

 Härmälän kirkko on rakennettu kahdessa osassa: 1949 valmistuneiden pappila- ja seurakuntatalorakennusten yhteyteen valmistui elokuussa 1972 kirkkosali. Rakennuksen on suunnitelleet Elma ja Erik Lindroos.

Tämä kirkko on oma kastekirkkoni, mutta silloin se ei ollut vielä kirkko vaan seurakuntatalo.

Tampereen kirkot osa 3 Finlaysonin kirkko

Finlaysonin kirkko

 Puuvillatehdas oli vuonna 1846 saanut oikeuden palkata oman papin, tehtaansaarnaajan, ja vuonna 1879 valmistui oma punatiilinen rukoushuone tehtaanportin tuntumaan. Finlaysonin seurakuntaan kuului silloin, perheenjäsenet mukaan lukien, liki puolet kaikista tamperelaisista.

Kaupunginarkkitehti F. L. Caloniuksen suunnittelema rakennus muistuttaa tyyliltään englantilaista kongregationaalikirkkoa.

Pieni kiva symppis kirkko, suosittu hääkirkko intiimin pienen kokonsa ja paikkansakin vuoksi, ompi melkein keskustassa ja kauniissa puistomiljöössä.

Tampereen kirkot osa 2 Aleksanterin kirkko

Aleksanterin kirkko

Nimensä kirkko sai keisari Aleksanteri II:n valtaistuimelle nousun 25-vuotisjuhlan kunniaksi, sillä kirkon peruskivi laskettiin samana päivänä 2.3.1880, jolloin tätä juhlaa vietettiin. Kirkko vihittiin adventtina 1881.

Tämän kirkon penkkejä on tullut kulutettu ahkerasti, kävin kansakoulua ihan vieressä 50 m päässä tästä kirkosta ja koulun kanssa siellä käytiin syksy-joulu-kevät ja kaikki pääsiäis-ja muut peijaspäiväkirkot eli tosi usein siis.

Tampereen kirkot osa 1 Aitolahden kirkot

Tampereella on kaikkiaan 16 luterilaista kirkkoa. Vanhin niistä on keskiaikainen Messukylän vanha kirkko ja uusin syksyllä 2001 vihitty Aitolahden uusi kirkko. Suomen kauneimmaksi kirkkorakennukseksi valittu Tuomiokirkko juhli 100-vuotista taivaltaan vuonna 2007. Tampereen kauneimpiin pyhättöihin kuuluu myös Ortodoksinen kirkko. Roomalaiskatolisella kirkolla on Tampereella oma kirkkorakennuksensa.

Oma seurakuntani on Aitolahti, jossa on kaksi kirkkoa, vanha ja uusi.

Vanha on tietenkin suosikkini, kivinen kirkko idyllisessä paikassa.

Aitolahden vanha kirkko 

Sen vihki käyttöön piispa Jaakko Gummerus juhannuksena 1928. Kirkkoon mahtuu noin 230 henkilöä.
Kirkon suunnitteli arkkitehti Birger Federley. Tyylillisesti kirkko edustaa 1910 - 1920 -lukujen historismia.
Kirkko on koristeltu sisältä taiteilija Kalle Löytänän maalauksin.

Aitolahden uusi kirkko 

Vihitty käyttöön v. 2001

Kirkon on suunnitellut arkkitehtitoimisto KSOY - Erkki Karvala, Markku Koskinen ja Juha Röysä. Sisustussuunnittelu on Taina Väisäsen käsialaa.
Kirkossa on 200 kiinteää istumapaikkaa. Irtotuoleja saa kirkkosaliin lisää 150 kappaletta.
Kirkko on rakennettu arkkitehti Pentti Turusen vuonna 1980 suunnitteleman punatiilisen seurakuntatalon yhteyteen. Vanhat tilat toimivat nuoriso- ja lapsityön tiloina.

Loppiainen - Epiphany is a Christian holiday

 

Loppiainen on kristillinen juhlapyhä, joka päättää joulun pyhäpäivät.

Katolisessa ja luterilaisessa kirkossa loppiaista vietetään itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivänä. Monissa maissa sitä nimitetäänkin kolmen kuninkaan juhlaksi.

Tietäjät on sittemmin tultu tuntemaan kolmena kuninkaana, jotka olivat Nuubian ja Arabian kuningas Melchior, Tarsiksen kuningas Kaspar ja Saaban (joidenkin lähteiden mukaan Etiopian) kuningas Balthasar. Nimet ovat peräisin kreikkalaisesta kertomuksesta, joka on syntynyt vasta vuoden 500 tienoilla.

Jeesus sai idän tietäjiltä lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Suitsuke on Commiphora-sukuisten puiden hartsia, josta poltettaessa lähtee hyväntuoksuista savua. Mirha taas on Commiphora-puiden kuoren halkeamista valuvaa nestettä, joka jähmettyy kullanruskeiksi kyyneleen muotoisiksi kappaleiksi. Myös mirhaa poltettiin tai sitä käytettiin lääkitsevien ja hyväntuoksuisten voiteiden ainesosana. Muinaiset egyptiläiset tunsivat hyvin mirhan ominaisuudet ja käyttivät sitä ruumiiden palsamointiin.

Vaikka loppiainen suomen kielessä viittaa nimelläänkin jouluajan loppumiseen, suomalaisessa kansanperinteessä joulunajan on kuitenkin yleisesti katsottu jatkuvan sen jälkeenkin Nuutin päivään saakka. Loppiaisena on viimeistään heitetty kuusi pihalle ja kerätty joulukoristeet pois.

Hyvää Uutta Vuotta 2013

Kaikille lukijoille oikein hyvää tätä vuotta 2013!