Helatorstai lähestyy ja helavalkeat, joista kaikki eivät ole kuulleetkaan, joka maakunnassa vähän omat perinteet.
Helavalkeat eli toukovalkeat ovat aikaisemmin Suomessa pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettyjä kokkoja helajuhlan eli toukojuhlan aikana. Muinaissuomalaiset polttivat helavalkeita pahojen henkien pois ajamiseksi. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin. Karja on usein päästetty ensi kerran laitumelle ja ajettu tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi.Tapa tunnetaan Hämeestä, Satakunnasta ja Uudeltamaalta. Nykyisin tapaa on pidetty yllä esimerkiksi Kuusjoella, Kurussa, Nummi-Pusulassa ja muualla, usein kyläyhdistysten voimin (Wikipedia)
 |
| Helatorstain Ikoni |
Kristuksen taivaaseen astumisen muistopäivää nimitetään yleisesti Suomessa helatorstaiksi. Tämä nimi juontaa juurensa ruotsin kielen sanasta helg
eli pyhä. Vanhan uskomuksen mukaan tämä päivä oli niin pyhä, ettei
ruohokaan kasvanut tuona päivänä. Muistopäivä on nykyisin Suomessakin
kansallinen vapaapäivä, vaikka se vuosina 1973 – 1991 oli toisen kansankirkkomme kirkkokalenterissa merkitty edeltävän sunnuntain (rukoussunnuntain) aatoksi. Nyt se on luterilaisillakin oikealla paikallaan eli 40 päivän päässä pääsiäisestä, Kristuksen ylösnousemuksen juhlasta. Muistopäivä ei siis ole kiinteästi joka vuosi samana päivänä, vaan ajankohta vaihtelee pääsiäisen ajankohdasta riippuen.
Juhlalla on ollut maatalouskultturisessa Suomessa aiempina
vuosina vanhoja perinteitä, jolloin monin eri tavoin näihin aikoihin on
rukoiltu hyvää vuodentuloa. Tähän juhla-aikaan liittyvät myös Etelä- ja
Lounais-Suomen helavalkeat sekä helkajuhlat ja kesäleikkien aloitukset.
