Kaikkien poisnukkuneiden uskovien muistopäivä - vainajien päivä

Pyhäinpäivä on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Alun perin pyhäinpäivä on ollut 1. marraskuuta, kuten se on monessa maassa edelleenkin, mutta Suomessa sitä vietetään nykyään välille 31.10.–6.11. osuvana lauantaina.

Pyhäinpäivää vietetään Suomessa ja Ruotsissa.

Latinalaisessa Amerikassa vietetään kuolleiden päivää. Synkästä aiheesta huolimatta siellä juhlan aihe on iloinen jopa riehakas.

 

Halloween eli vanha pyhäinpäivän aatto on kuitenkin anglosaksisten maiden tapaan yhä 31.10. eli viimeistään pyhäinpäivänä, joskin käytännön syistä Suomessa tätä epävirallista päivää juhlitaan eniten jo edeltävänä lauantaina tai vasta pyhäinpäivänä.

 

 

Venäjän kielessä pyhäinpäivää nimitetään vanhempienpäiväksi. Silloin on vanhastaan käyty haudoilla ja muisteltu kuolleita ystäviä ja sukulaisia.

 

 

Novonikitan Jumalanäiti

Novonikitan Jumalanäiti -ikoni on yksi vanhoista Jumalanäidin ikoneista. Se ilmestyi pyhälle suurmarttyyri Niketas Gootille (k. 372, muistopv. 15.9.). Pyhä Niketas oli entinen sotilas ja goottien piispa Theofiloksen opetuslapsi. Ennen kasteelle tuloaan Niketas näki unessa lapsen, joka piti kädessään ristiä. Hän heräsi ja mietti pitkään unensa merkitystä.

Eräs kristitty tyttö, Juliana nimeltään, Jumalan innoittamana, kertoi nuorelle Niketakselle, että hänen pitäisi katsoa omaan kirstuunsa. Suureksi hämmästyksekseen hän löysi sieltä Jumalanäidin ikonin, johon oli kuvattu myös Kristus-lapsi seisomassa äitinsä polvella ja pitämässä kädessään ristiä.

 

 

Ristin Juhlaa

 

Ortodoksinen kirkko viettää ristin juhlaa kolme kertaa vuodessa:

• 14.päivä syyskuuta
• suuren paaston puolivälissä ristin kumartamisen sunnuntaita ja
• 1.päivä elokuuta

Nyt käsillä oleva ristin ylentämisen juhlan ajankohta johtuu siitä, että 14.9.335 vihittiin käyttöön pyhän haudan basilika Jerusalemissa. Ristiä kunnioitetaan myös joka viikko keskiviikkoisin ja perjantaisin.

Tähän juhlaan kuuluu vigilian aamupalveluksessa tapahtuva ristin esiin kantaminen alttarista keskelle kirkkoa. Siinä risti on koko juhlakauden eli viikon ajan kansan kunnioitettavana.

Risti on kärsimyksen merkki. Se oli surmavälineenä häpäisevä ja ihmistä alentava. Kristityille se tuli kuitenkin pelastuksen välineeksi. Puun kautta ihminen paratiisissa lankesi ja ristinpuun kautta hänet lunastettiin kuolemasta. Risti edustaa tämän maailman todellisuutta; kärsimystä, ahdistusta, tuskaa, yksinäisyyttä, heikkoutta ja epäonnistumista. Samalla se myös edustaa palautettua yhteyttä, rakkauden äärettömyyttä, anteeksiantamusta, voimaa ja pelastusta.

 

 

70 apostolia

Ortodoksinen kirkko muistelee 70 apostolia heidän yhteisenä muistopäivänään tammikuun 4. päivänä. Useilla heistä on myös oma erillinen muistelupäivänsä joko yksinään tai kumppaniensa kanssa pienenä ryhmänä.
Tänään on esim. apostoli Taddeuksen päivä.
 

 

Seitsemänkymmentä apostolia ovat ne, jotka Herra valitsi Luukkaan evankeliumin mukaan 12 apostolin lisäksi avustamaan heitä saarnaamisessa ja evankeliumin levittämisessä.

 

 

Lista 70 apostolista

 

 



Vaivaisukko

Raution vaivaisukko

 

 

Vaivaisukko on kirkon tai kirkkotapulin seinään kiinnitetty maalattu puupatsas, jonka rinnassa tai sylissä olevaan aukkoon voi laittaa rahaa. Rahat käytetään yleensä kirkon diakoniatyöhön. Ukkoja löytyy eniten Pohjanmaalta.

 

Vaivaisukkoja on toiminnassa Suomessa noin 108. Yksi näistä on vaivaisakka, joka sijaitsee Soinin kirkossa.

 

Suomessa on ollut tunnettuja ukkoja yhteensä noin 180. Jotkut niistä ovat hävinneet aikojen kuluessa, osa on rapistunut huonokuntoisiksi ja sitten hylätty. Ukkoja on myös pahoinpidelty ryöstösaaliin toivossa. Esimerkiksi Raution ukko vietiin kappelin seinästä kokonaan syksyllä 2012 ja se löydettiin toukokuussa 2013 syrjäisen metsätien varrelta Kannuksessa.

Vaikka vaivaisukkoja on arvostettu jo 1900-luvun alusta alkaen, vakavaa ja perinpohjaista taidehistoriallista tutkimusta ne eivät ole saaneet. Otso Kantokorven mukaan perustutkimukselle on tilausta, koska vaivaisukot kytkeytyvät nykyään voimakkaasti virinneeseen ITE-taiteen tutkimukseen ja harrastukseen. Kantokorven mielestä on syytä saattaa vaivaisukkoperinne osaksi samaa jatkumoa.

Helsinkiläisen ORTON Invalidisäätiön ylläpitämän Galleria Ortonin piirissä syntyi yhdistys nimeltä Pelastakaa vaivaisukot. Sen tavoitteina on vaivaisukkojen, sekä niiden kirkko-, sosiaali-, kulttuuri- ja taidehistoriallisen merkityksen tunnetuksi tekeminen ja arvostuksen lisääminen. Yhdistys haluaa pitää yllä ja myös elvyttää vaivaisukkoperinnettä, sekä lisätä tietoa aiheesta. Yhdistys haluaa kannustaa seurakuntia kunnostamaan ja pitämään huolta näistä ”kunniakansalaisista” ja kiinnittämään huomiota asianmukaiseen restaurointiin.

Yhdistys järjesti Kerimäen kirkossa kesällä 2013 pidetyn näyttelyn Vaivaisukot Kerimäellä. Kirkkoon oli koottu 42 vaivaisukkoa ympäri Suomea.

 

Teisko ja Haukipudas

Kalajoki ja Soini

 

Ukot ovat hienoa käsityötä ja mukavia katsella, onneksi perinnettä vaalitaan. Näitä aina välillä näkee kulkiessaan maailmalla.

 

Käy kurkkimassa sivuilla:

http://vaivaisukot.fi/index.htm

Helsinkiä

 

 

Maanantaina pyörähdin Helsingissä ja katsastin mm. Uspenskin katedraalin, kylläkin vain ulkopäin koska on maanantai ja silloin kaikki on kiinni, siis museot ynnä muut. Siellä yritin kirkon ovea kiskoa muiden turistien tavoin, mutta ei auenneet.

Uspenskin katedraalista näkyy toinenkin kirkko, Suurkirkko, siellä se kaiken ylhällä nököttää.

Sattumalta tapasin kaksi skottilaista matkaajaa sanotaankon että Isä Adam ja sisar olivat ns. pyhiinvaellusmatkalla Suomessa ja halusivat keskustella minun kanssani. Puhuttiin mm. ikoneista ja kerroin että harrastan niiden maalaamista, Isä oli varsin innostunut aiheesta ja sain häneltä tämän ikonikortin lahjaksi josssa on takana suomalaisia rukouksia. Annoin hänelle tämän blogiosoitteeni ja hän oli niin innoissaan ko. asiasta. Mukava tavata näitä maailman matkaajia. Sanoin että olen itsekin turistina tässä kaupungissa.

 

It was a pleasure to meet Scottish pilgrims (father and sister) Uspenski cathedral. Thank you for the icon image. Happy pilgrimage to Finland in summer.

Marina (Margareeta) Antiokialainen

 

Pyhä suurmarttyyri Marina syntyi 3. vuosisadalla Antiokian Pisidiassa eteläisessä Vähässä-Aasiassa Aedesius-nimisen pakanapapin perheeseen. Jo varhain lapsena hän menetti äitinsä ja isä antoi tytön lastenhoitajan hoidettavaksi ja tämä kasvatti Marinan tuntemaan ortodoksista uskoa. Kuultuaan tästä ja siitä, että tyttärestä oli tullut kristitty, isä raivostui ja vihaisena kielsi kokonaan tyttärensä.

 

Margareeta Antiokialainen, ortodoksisessa kirkossa Pyhä suurmarttyyri Marina.
Margareetan tunnus kirkkotaiteessa on lohikäärme, jonka hän lannistaa ristisauvalla. Suomessa kansanperinteessä Margareeta tunnetaan nimellä Marketta.

VEHMAAN KUNNANVAAKUNASSA PYHÄ MARGAREETA

Margareetan muistopäivä on on 20. heinäkuuta, keskiajan Suomessa 13. heinäkuuta. Ortodoksinen kirkko kunnioittaa suurmarttyyri Marinan muistoa vuosittain heinäkuun 17. päivänä. Katolisen kirkon pyhimyskalenterista Margareeta on poistettu epähistoriallisena 1960-luvulla
ar