Pälkäneen rauniokirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko on Pälkäneen kirkonkylässä Onkkaalassa sijaitseva keskiaikaisen harmaakivikirkon raunio.
Kirkko suunniteltiin ja rakennettiin todennäköisesti vuosien 1495 ja 1505 välisenä aikana.
Uskonpuhdistus
1500-luvulla vaikutti niin, että kirkon sisäosia uusittiin. Pyhimysten
kuvat poistettiin, ja kirkkoon tuli saarnastuoli, penkit ja parvekkeet.
Ulkokuori säilyi pääosin ennallaan. Isonvihan Kostianvirran taistelun aikaan kirkko ryöstettiin lähes kokonaan.
1740-luvulla
hiekkamaalle perustetun kirkon perustukset alkoivat pettää, seiniin
ilmestyi halkeamia ja toisen päädyn alttaritaulu vajosi. Lopulta kirkko
hylättiin Pälkäneen uuden kirkon valmistuttua vuonna 1839.[2] Kirkon katto sortui joulukuun 3. päivänä 1890 raivonneessa myrskyssä.
Rauniota ja sen ympäristöä on sen jälkeen kunnostettu ja tutkittu
useita kertoja. Kirkollisia tilaisuuksia rauniokirkossa on pidetty
1920-luvulta lähtien.
Kirkossa sijainneet Pyhää Lauria ja Pyhää Olavia esittävät puuveistokset ovat nykyisin Kansallismuseossa.
Kirkon pihalla on vuonna 1949 paljastettu kirjanpainaja Daniel Medelplanin muistomerkki.
Siinä se edelleen seisoo, rauniokirkko niin kuin sen lapsuudestanikin muistan. Ei ole katettu edelleenkään, koska museovirasto kielsi, odotetaanko sen lahoamista vaan. Siinä se luonnonvoimien armolla yrittää sinnitellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti