Mosaiikkitaidetta

Rakennuksia koristeltiin eri väreillä, kohokuvioilla ja mosaiikeilla. Mosaiikit olivat suosiossa ensin lattiakoristeina ja varhaisella bysanttilaisella kaudella niitä käytettiin paljon myös seinissä. Mosaiikkitaide korosti siroutta. Taidesuuntauksen yhteydessä syntyivät nykyisinkin suositut ikonityypit Kristus Kaikkivaltias (kreik. Pantokrator) ja Jumalansynnyttäjä Valtaistuimella (kreik. Panakranta tai Kyriotissa).

Mosaiikkitaide on ikivanhaa. Sitä on löytynyt muun muassa Karthagon raunioilta, Turkista, Pompeijista ja muilta roomalaisalueilta. Sisustusarkkitehti Leena Carelse ehdotti Parames Kuussaaren kotiin mosaiikilla päällystettyä pöytätasoa tuomaan väriä ja eksotiikkaa. Työ päätettiin myös toteuttaa.

Vaikka mosaiikki on Suomessa vielä suhteellisen harvinainen sisustuskeino, on kiinnostus mosaiikkeihin herännyt vähitellen myös meillä

Juri Jarin on v. 1958 syntynyt moskovalainen taiteilija. Hän valmistui Moskovan tekstiilitaiteen korkeakoulusta 1980 ja on kuulunut vuodesta 1981 lähtien Moskovan taideyhdistykseen. Hän on työskennellyt maalaustaiteen, grafiikan, kuvanveistotaiteen, mosaiikkitaiteen, valokuvataiteen ja tekstiilitaiteen alueilla.

Mosaiikkitaide syntyi ennen Rooman valtakunnan aikakautta Välimeren

lämpimillä rannoilla, muinaisten kaldealaisten, puunilaisten, syyrialaisten ja kreikkalaisten keskuudessa.

Myöhemmin, Rooman valtakunnan alaisuudessa, mosaiikkitaiteesta tuli

järjestelmällisesti käytetty loistelias koristelumenetelmä, jonka luovuus

levittäytyi kaupunkihuviloiden, uskonnollisten rakennusten ja

maaseudun säätyläisrakennusten lattiakuviointeihin. Mosaiikkitaide saavutti

huippunsa kuitenkin vasta varhaisen kristillisen kulttuurin myötä. Kolmannelta vuosisadalta seitsemännelle

vuosisadalle jKr kristillisyyden innoittama taide ja ikonografia alkoi ilmaista sisäistä luonteenlaatua suurelta osin symboliikan ja abstraktion

                                      avulla. Mosaiikkitaiteesta tuli suosituin Raamatun tekstien ja teologian

kommunikaation muoto. Ravennan monumentaalirakennusten

säilyneet kuvakertomukset kuuluvat maailman parhaiten säilyneisiin

mosaiikkitaiteen aarteisiin. Ravennan varhaiskristilliset mosaiikit ovat

peräisin hieman yli sadan vuoden ajalta ja ajoittuvat 400-luvun toiselta

neljännekseltä 500-luvun puoliväliin. Länsi-Rooman keisarin sisaren

Galla Placidian mausoleumissa ja Neonen baptisteriossa sijaitsevat

mosaiikit, jotka molemmat ovat peräisin noin vuodelta 450, muistuttavat

tyyliltään roomalaista traditiota. Sen sijaan San Vitalen kuorissa sijaitsevat

mosaiikit, noin vuodelta 550, ovat saaneet vaikutteita klassismin realismia

enemmän symbolisesta bysanttilaisesta taiteesta. Sant’ Apollinare

Nuovon, Arkkipiispan kappelin ja Areiolaisen baptisterion mosaiikit

edustavat välivaihetta. Ne valmistettiin noin vuonna 500, areiolaisuutta

tunnustaneen goottien kuninkaan Theodoricin aikana. Mosaiikeista on

nähtävissä, että gootit kunnioittivat Rooman ja Bysantin taidetta ja myös

sisäistivät sen osaksi omaansa. Muualla Italiassa myöhäisroomalaiselta

ja varhaiskristilliseltä aikakaudelta on peräisin jonkin verran mosaiikkeja

useissa kirkoissa. Näistä mosaiikeiltaan rikkain on Rooman suurin Neitsyt

Marialle pyhitetyistä kirkoista, basilika Santa Maria Maggiore. Sen kaunis

varhaiskristillinen Vanhan Testamentin kohtauksia esittävä kuvasarja, joka

on peräisin noin vuodelta 430, ajoittuu samalle aikakaudelle Ravennan

Galla Placidian mausoleumin kanssa, joka on yksi Ravennan varhaisimmista

monumenteista.