Pyhäinpäivänä sytytellään kynttilöitä ja muistellaan kuolleita omaisia ja ystäviä.
Viedään kynttilöitä haudoille.
Muutenkin hiljennytään hetkeksi.
Paljon alkaa jo näkyä lyhtyjä ja muitakin valoja talon edessä, tässä pimeydessä ne valaisee ja luo tunnelmaa. Onneksi maassa on jo lunta joten ei ihan pilkkopimeää enää olekaan, toivotaan että näin on.
Hautapaikalle voi myös normi kiven sijaan pystyttää kunnonkokoisen paaden. Siis joskus silloin, ei kait enää. Vähän vähempään tyydytään ja en tiedä onko tuollaiseen enää lupakaan. Vaatii jo isomman tontin.
Varakkaimpia piti näyttää vielä viimeiseen saakka, mutta ei tainnut olla vaikutusta tuonpuoleisessa kuitenkaan.
Muistolehdolla oli kynttilälyhty poikineen, rivi oli pitkä ja lyhtyjä jokalähtöön.
Ähtärin nykyinen kirkko on Pohjanmaan kirkkoarkkitehtuurissa harvinainen
1930-luvulla rakennettu moderni pitkäkirkko. Kirkko hallitsee
maisemallisesti kirkonkylän vanhaa ydintä, jonka liike- ja
kaupparakennukset ovat säilyneet 1800-luvun lopun ja 1900-luvun
alkupuolen asussa.
Kirkkoaukiota reunustavat pitäjänmakasiini, kirkkoveneille
rakennettu venekatos sekä hautausmaalla oleva arkkitehti Touko Saaren
piirtämä siunauskappeli vuodelta 1963.
Matkalla poikettiin katsastamassa Killinkosken kirkko ja siunauskappeli.
Hienoja ovat, komeat puurakennukset.
Vaaleansininen siunauskappeli on todella nätti
Killinkosken kirkko sijaitsee Virroilla Killinkosken kylässä. Kirkon rakennutti rukoushuoneyhdistys, se valmistui vuonna 1928 ja luovutettiin Virtain seurakunnalle 1977. Kirkon on suunnitellut tuottelias kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck.
Kirkko jäi hänen viimeiseksi toteutetuksi työkseen. Kyseessä on myös
hänen kirkoistaan pienin; istumapaikkoja kirkossa on 150 ja 6-äänikertaiset urut ovat Kangasalan urkutehtaan vuonna 1963 rakentamat.
Rukoushuoneyhdistys hankki Killinkoskelle myös hautausmaan ja sinne
siunauskappelin. Aika-ajoin oman seurakunnan perustamista oltiin
suunniteltu, mutta ajatus raukesi, kun Killinkoskelle saatiin
kappalainen. (lähde: Wikipedia)
Ikoni on kreikankielisen sanan (eikón) johdannainen, joka merkitsee kuvaa ja kirkollisessa käytössä nimenomaan pyhää kuvaa.
Ikonin käyttötarkoitukset
Ikoni synnyttää halun rukoukseen hyvällä sommitelmalla ja piirroksella sekä harmonisella värityksellä. Ikoni opettaa myös kuvan sisällön avulla. Ennen muuta ikoni on kuitenkin sakraaliesine, jolle on tärkeää liturginen käyttöyhteys.